Koronavirustartunnan seurauksena elimistössä muodostuu vasta-aineita, jotka säilyvät ainakin neljä kuukautta. Vasta-aineiden muodostumista ja säilymistä selvitettiin maaliskuussa 2020 alkaneessa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) ja Helsingin kaupungin tutkimuksessa. Tutkimuksen tuloksista tiedottaa nyt THL.

Tutkimukseen kutsuttiin mukaan perheitä, joissa oli juuri todettu koronavirustartunta. Kaikkiaan mukana on 39 perhettä ja yhteensä 129 tutkittavaa, joista osa on lapsia.

Perheissä vähintään yhdellä henkilöllä oli todettu PCR-varmistettu koronatartunta tutkimuksen alkaessa. Lisäksi tutkimuksen aikana tartunta todettiin testillä osalla muista perheenjäsenistä. Yhteensä PCR-varmennettuja tartuntoja todettiin tutkimuksen aikana 64. Näistä 63:lta löydettiin vasta-aineita.

Lisäksi 17 tutkittavalta löytyi vasta-aineita, vaikka heillä ei todettu PCR-varmennettua koronatartuntaa. Vasta-aineiden perusteella löydettiin siis enemmän koronatapauksia kuin PCR-testauksella.

Tartunnan saaneista suurin osa sairasti taudin lievänä eikä tarvinnut sairaalahoitoa.

Lähes kaikille koronavirustartunnan saaneille muodostui vasta-aineita ensimmäisen kuukauden kuluessa tartunnasta.

Vasta-aineiden määrä laski seurannan aikana, mutta vielä neljän kuukauden kuluttua tartunnasta viruksen nukleoproteiinin tunnistavat vasta-aineet säilyivät mitattavissa lähes kaikilla tutkituilla.

THL:n tutkimuksessa mitattiin myös vasta-aineita, jotka laboratorio-olosuhteissa pystyvät neutraloimaan virusta.

– Vaikka emme vielä tiedä varmuudella, millainen immuniteetti suojaa uudelta tartunnalta, juuri neutraloivilla vasta-aineilla todennäköisesti on merkitystä. Tässä tutkimuksessa nähtiin, että neutraloivia vasta-aineita muodostui lähes kaikilla koronavirustartunnan saaneilla ja suurimmalla osalla myös ne säilyivät seurannan ajan, kertoo THL:n tutkimuspäällikkö Merit Melin tiedotteessa.

Aiemmissa tutkimuksissa on raportoitu toisistaan poikkeavia tuloksia. Osassa tutkimuksia on nähty, että vasta-aineet laskisivat sairastaneen elimistössä hyvin nopeasti, jopa alle kolmessa kuukaudessa. Useissa viimeaikaisissa tutkimuksissa on kuitenkin havaittu, että valtaosalla vasta-aineet säilyvät pidempään.

Tutkimusten välillä on eroja siinä, millä tavalla ja millaisista aineistoista vasta-aineita on tutkittu. Harvassa aiemmin julkaistussa työssä on kuitenkaan tutkittu neutraloivia vasta-aineita.

– THL:n tutkimuksen tulokset vahvistavat näyttöä, että luonnollisen infektion aikaansaamat vasta-aineet ja mahdollinen immuniteetti säilyisivät ainakin neljä kuukautta, Melin sanoo.

Tuloksilla on merkitystä myös rokotekehityksen näkökulmasta. Luonnollinen infektio tuottaa neutraloivia vasta-aineita, jotka kohdistuvat viruksen piikkiproteiiniin. Valtaosa kehitteillä olevista rokotteista perustuu juuri tähän rakenteeseen.

– Koska myös rokottamalla pyritään saamaan aikaan pitkäkestoisia neutraloivia vasta-aineita, on lupaavaa, että infektion tuottama immuniteetti on kestoltaan pidempi kuin aiemmin on raportoitu, sanoo THL:n ylilääkäri Hanna Nohynek.

THL:n tutkimuksessa selvitetään seuraavaksi immuniteetin säilymistä 6–7 kuukauden kuluttua tartunnasta. Tuloksia on odotettavissa loppuvuoden aikana.

– Selvitämme myös soluvälitteisen immuniteetin merkitystä koronavirusinfektiossa osana laajempaa, Suomen Akatemian rahoittamaa tutkimusta, Melin kertoo.