Vapaa-ajan liikunnan harrastaminen on yleistynyt sekä aikuisilla että peruskoulu- ja lukioikäisillä nuorilla, uutisoi THL. Jos kehitys jatkuu samansuuntaisena, Suomessa voidaan saavuttaa Maailman terveysjärjestön WHO:n asettama tavoite, jonka mukaan riittämättömästi liikkuvien osuus väestössä vähentyy 10 prosentilla vuoteen 2025 mennessä.

Vuonna 2017 noin joka kolmas 25–64-vuotias mies ja nainen raportoi harrastavansa vapaa-ajalla vähintään kohtuukuormittavaa liikuntaa vähintään kolme tuntia viikossa. Kun huomioidaan myös muu fyysinen aktiivisuus, miehistä ja naisista reilu puolet saavuttaa suositellun määrän liikuntaa viikossa.

Peruskoulussa ja lukiossa sekä ammattioppilaitoksissa pojat harrastavat tyttöjä useammin vapaa-ajan liikuntaa suosituksen mukaisesti eli vähintään seitsemän tuntia viikossa. Nuorilla liikunnan harrastaminen on kehittynyt myönteisesti vuoden 2013 jälkeen ja riittämättömästi liikkuvien osuus on pienentynyt. Jotta WHO:n tavoite voidaan saavuttaa, on etenkin ammattioppilaitosten nuorten lisättävä liikkumistaan nykyistä nopeammin.

Vaikka vapaa-ajan liikunnan harrastamisessa ja fyysisen kokonaisaktiivisuuden tasossa on ollut havaittavissa WHO:n globaaliin tavoitteeseen nähden jopa parempi kehitys, terveytensä kannalta riittämättömästi liikkuvien määrä on edelleen suuri. Noin 70 prosenttia aikuisista harrastaa vain kevyttä liikuntaa tai ei harrasta lainkaan liikuntaa vapaa-ajalla ja noin 40 prosenttia jää kokonaisaktiivisuudessa alle suositellun määrän.

– Suomi on kansainvälisessä vertailussa fyysisesti aktiivista ja liikunnallista kansaa, mutta edelleen vaikeutena on tavoittaa ne väestöryhmät, joissa fyysinen aktiivisuus on vähäisintä, kuten vanhemmat ikäluokat tai matalasti koulutetut. Nuorten fyysistä aktiivisuutta tulee edistää, sillä verrattuna aikuisiin, nuorissa riittävästi liikkuvia on tällä hetkellä vähemmän, kertoo tutkija Heini Wennman.

Suomessa on meneillään monia kansallisia liikunnan edistämishankkeita ja näiden vaikutuksia väestön fyysiseen aktiivisuuteen nähdään toivottavasti tulevina vuosina.

–Vaikka WHO:n asettama kansainvälinen tavoite riittämättömästi liikkuvien osuuden laskusta on Suomessa jopa jo osittain saavutettu, on tärkeä varmistaa myönteisen kehityksen jatkuminen. Kansanterveyden kannalta on pyrittävä lisäämään fyysisesti aktiivisten osuutta WHO:n minimitavoitetta enemmän, toteaa tutkimusprofessori Pekka Jousilahti.

Maailman terveysjärjestö WHO julkaisi kansainvälisen kansantautien ehkäisyn ja hoidon toimintaohjelman vuonna 2013. Ohjelmaan on kirjattu terveyspolitiikkaa ja käytännön toimintaa koskevia ehdotuksia, joiden avulla pyritään yhdeksään tavoitteeseen vuoteen 2025 mennessä. Tavoitteet koskevat seuraavia aiheita: kansantautikuolleisuus, alkoholi, liikunta, tupakointi, verenpaine, kolesteroli, diabetes/lihavuus, toimintakyky ja mielenterveys. Tavoitteiden toteutumista seurataan 25 indikaattorilla.

THL raportoi WHO:n tavoitteiden saavuttamisen mahdollisuuksia ja edellytyksiä Suomessa ja julkaisee kesällä ja syksyllä väliarviot tavoitteiden toteutumisesta.