Riittävä täysjyvän saanti ruokavaliossa pienentää riskiä sairastua tyypin 2 diabetekseen, sydän- ja verisuonisairauksiin sekä paksu- ja peräsuolen syöpiin. Riittävä määrä täysjyvää ravinnossa tukee myös painonhallintaa.

”Täysjyväviljavalmisteet ovat tärkeitä ruokavaliossa, koska ne turvaavat osaltaan kuidun saantia. Noin 70 prosenttia aikuisista saa kuitua suositeltua vähemmän. Täysjyväviljavalmisteista saa myös folaattia eli B9-vitamiinia, rautaa ja kasviproteiinia”, kertoo erikoistutkija Niina Kaartinen tiedotteessa.

Eniten täysjyvää syödään Pohjois-Savossa. Vanhemmat ikäryhmät syövät nuorempia enemmän täysjyvää. Sen sijaan koulutusryhmien välillä ei havaittu eroa.

”Ikäryhmien väliset erot viittaavat siihen, että eri sukupolvien käyttämät elintarvikkeet poikkeavat toisistaan. On tärkeää, että myynnissä on paljon erilaisia täysjyväpitoisia tuotteita”, sanoo erityisasiantuntija Heli Reinivuo.

Täysjyvää saadaan eniten ruisleivistä ja puuroista

Täysjyvän tärkeimpiä lähteitä ovat perinteiseen suomalaiseen ruokavalioon kuuluvat elintarvikkeet, kuten ruisleivät, puurot ja sekaleivät. Nämä kattavat yli 80 prosenttia saannista. Muiden elintarvikkeiden – kuten pastan ja riisin – merkitys on vähäisempi.

Täysjyvävilja on hyvä valinta sekä terveyden että ympäristön kannalta. Useimmilla aikuisilla on syytä lisätä täysjyväviljan kulutustaan. Tämä onnistuu vaihtamalla valkoisesta, puhdistetusta viljasta valmistetut tuotteet täysjyvää sisältäviin viljatuotteisiin.

Elintarviketeollisuuden tuotekehityksen ja joukkoruokailun avulla voidaan lisätä täysjyvän saantia kaikilla aikuisilla, varsinkin niillä, joilla leipä ja puuro eivät kuulu arjen ruokavalioon.

”Kotimaisista täysjyväviljoista valmistetut aterialisäkkeet sekä aamiaisvilja- ja välipalavalmisteet ovat tuotteita, joista tarvitaan lisää terveellisiä ja ympäristöystävällisiä vaihtoehtoja”, kertoo tutkija Rilla Tammi.

Tämä on ensimmäinen kerta, kun THL julkaisee valtakunnallisesti edustavia tietoja aikuisten täysjyvän kokonaissaannista. Tiedot perustuvat FinRavinto 2017 -tutkimukseen, jossa selvitettiin Suomessa asuvien 18–74-vuotiaiden ruoankulutusta.

FinRavinto-tutkimuksen ja Fineli-tietopankin avulla tuotetaan tietoa suomalaisten ravitsemuksesta.

LUE SEURAAVAKSI: