Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL on julkaissut lausunnon, jonka se antoi sosiaali- ja terveysministeriölle rokotusjärjestyksen muuttamisesta. Laitoksen mukaan ”koronarokotusten kohdentaminen alueellisesti olisi toteutettavissa”.
Kansallinen rokotusasiantuntijaryhmä on ehdottanut rokotusten alueellista kohdentamista aluekohtaisen epidemiatilanteen perusteella.
– Malli vähentäisi tehohoidon tarvetta jonkin verran, mutta ei hillitsisi epidemian etenemistä merkittävästi. Rokotusten mahdollisimman ripeä edistyminen ikääntyneillä, riskiryhmissä ja alttiina olevassa väestössä on ensisijaista, THL kertoo.
Myös hallitus on painottanut, että riskiryhmät rokotetaan ensin, ja alueellista kohdentamista harkitaan tämän jälkeen.
LUE LISÄÄ:
THL katsoo, että alueellisesti, epidemiatilanteen mukaan painottuva rokotejakelu voi jonkin verran vähentää sairaalahoitojaksoja Covid-19-rokotusohjelmaan sovitettuna, mutta ”on jatkuvana toimintana lähinnä logistisista syistä hankalasti toteutettavissa”.
– Esitetyn mallin mukainen jakelun painottaminen ei todennäköisesti vaikuttaisi merkittävästi epidemian etenemiseen, sillä rokotteiden saatavuuden parantuessa rokotuskattavuus koko taudille alttiissa väestössä nousee tähänastista nopeammin tulevien kuukausien aikana. THL toteaa.
– Rokotejakelun alueellinen painotus esitetyn mukaisesti ei johtaisi lyhyellä aikavälillä tapausmäärien merkittävään laskuun. Vasta väestön rokotuskattavuuden huomattava lisääntyminen myös nuoremmissa ikäryhmissä vaikuttaisi merkittävästi myös tapausmääriin ja epidemian etenemiseen.
Mahdollinen alueellisen painotuksen muutos olisi ”rokotejakelun näkökulmasta yksinkertaisinta toteuttaa kertaluonteisena” toimena eli vaikeimmille epidemia-alueille kohdentuvina rokote-erinä sen jälkeen kun nyt meneillään oleva ikääntyneiden ja riskiryhmiin kuuluvien rokottaminen on pääosin toteutunut, THL väläyttää.
Sairaanhoitopiirit vastustavat
THL on tarkastellut lausunnossaan lääketieteellisten ja epidemiologisten perusteiden lisäksi myös muun muassa ”kansalaisten yhdenvertaisuuteen, rokotteiden toimitusaikatauluun ja jakeluun liittyviä kysymyksiä sekä kuntien mahdollisuutta toteuttaa rokotukset”.
Arvion laatimisessa on käyty vuoropuhelua kuntien ja sairaanhoitopiirien kanssa, ja THL on huomioinut lausunnossaan myös Kansallisen rokotusasiantuntijaryhmän kannan.
THL:n keräämän palautteen perusteella ”suuri osa sairaanhoitopiireistä vastustaa alueellista, epidemiatilanteen mukaan painottuvaa rokotejakelua”.
– Syyt liittyvät pääasiassa rokotusten järjestämisen välttämättä vaatimaan ennakointiin, epidemiologisen tilanteen muuttumiseen ja ymmärrettävään viestintään oman alueen väestölle. Mikäli tähän ryhdyttäisiin, tulisi muutos toteuttaa vasta kun ikääntyneiden ja lääketieteellisten riksiryhmien rokotukset on saatettu loppuun.
Koronarokotusten mahdollisesta alueellisesta kohdentamisesta päättävät sosiaali- ja terveysministeriö sekä valtioneuvosto.
THL:n mukaan mahdollisella rokotejakelun aluepainotuksella voitaisiin päätöksenteon ajankohdasta riippuen ”vaikuttaa noin kuukautta myöhempään jakelutilanteeseen”.
– Todennäköisesti jakelun muutokset kohdentuisivat aikaisintaan tilanteeseen, jossa ikääntyneet ovat jo laajasti rokotettu ja lääketieteellisten riskiryhmien rokotukset ovat jo pitkällä.
Nykyinen malli
Nykymallissa THL jakaa koronarokotteet sairaanhoitopiirien käyttöön ottaen huomioon valtioneuvoston asetuksessa määritellyn rokotusjärjestyksen mukaisen, rokotusten kulloisenkin kohderyhmän koon.
Sairaanhoitopiirit ovat koordinoineet alueellista rokotejakelua siten, että rokotejakelu kuntiin toteutuu kohderyhmään kuuluvien henkilöiden määrän mukaan tasapuolisesti.
Rokotusten alkuvaiheessa jakelu on toteutettu koronapotilaita hoitavien sote-henkilöiden sekä hoivakotien asukkaiden ja henkilöstön kuntakohtaisen määrän mukaisesti. Rokotusohjelman edetessä rokotejakelu on toteutettu rokotusvuorossa olevien ikääntyneiden henkilöiden määrän, ja jatkossa lääketieteellisiin riskiryhmiin kuuluvien henkilöiden määrän mukaisesti.
