Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) on julkaissut listan sairauksista, jotka asettavat niitä sairastavat lapset koronan riskiryhmään.
THL:n ohjeistuksen mukaan seuraavat tekijät voivat lisätä lapsen riskiä saada vakava koronavirusinfektion aiheuttama tauti:
• elinsiirto tai kantasolusiirto
• voimakas immunosuppressiivinen hoito tai voimakas immuunivajaustila
• krooniset keuhkosairaudet
• osa lasten sydänsairauksista
• krooninen munuaissairaus
• vaikea krooninen maksasairaus
• ylipaino, ISO-BMI vähintään 30
• lastenneurologiset potilaat, joilla on hengitysvaje ja/tai lisääntynyt infektioherkkyys
• Downin oireyhtymä
• tyypin 1 ja 2 diabetes
• säännöllistä lääkitystä vaatima astma
Lasten sairaudet voivat lisätä vaikean koronataudin riskiä tai koronainfektio voi toisaalta pahentaa perussairauden oireita. Siksi rokotusta suositellaan näihin ryhmiin kuuluville 5–11-vuotiaille lapsille. Suurin osa yllä mainituista sairauksista on erittäin harvinaisia, ja lapsi on tällöin erikoissairaanhoidon seurannassa.
Lasten rokotuksiin tarvittavia rokotevalmisteita saapui Suomeen tällä viikolla.
Kunnat vastaavat koronarokotuksista ja päättävät, miten lasten rokotukset järjestetään. Rokotuksia voidaan järjestää kouluterveydenhuollossa tai koronarokotuspisteissä, joissa muutakin väestöä rokotetaan.
”Kunnat tiedottavat, milloin riskiryhmään kuuluvien 5–11-vuotiaiden rokotukset alkavat ja mistä rokotuksen voi saada. Periaatteessa rokotukset voidaan aloittaa heti, mutta käytännön järjestelyt voivat toki viedä kunnissa hetken”, kertoo johtava asiantuntija Mia Kontio THL:stä tiedotteessa.
5–11-vuotiaille annettava koronarokote on BioNTech-Pfizerin Comirnaty, josta lapsille käytetään nimenomaan tälle ikäryhmälle tarkoitettua pienemmän annoksen sisältävää valmistetta.
Jos lapsi ei ole kykenevä päättämään hoidostaan itse, rokotuspäätökseen tarvitaan kaikkien huoltajien suostumus.
”Käytännössä useimpien 5—11-vuotiaiden lasten rokottaminen vaatii molempien vanhempien suostumuksen. Vaikka lapsi ei olisi kykenevä päättämään itse rokotuksestaan, hänelle tulisi kertoa rokotuksesta iänmukaisesti. Lapsen mielipide tulee selvittää, jos se on hänen ikänsä ja kehitystasonsa huomioiden mahdollista”, sanoo Kontio.
Yleisimmät koronarokotteiden haittavaikutukset lapsilla lieviä ja ohimeneviä
Muista maista kertyneen tiedon perusteella yleisimmät haittavaikutukset lapsilla ovat olleet samankaltaisia kuin yli 12-vuotiailla rokotetuilla.
”Suurin osa haittavaikutuksista on lieviä ja ohimeneviä, esimerkiksi punoitusta ja turvotusta rokotuskohdassa, kuumetta ja päänsärkyä sekä väsymystä, lihassärkyjä ja vilunväristyksiä”, sanoo ylilääkäri Emmi Sarvikivi THL:stä tiedotteessa.
Ottamalla rokotuksen lapsi voi suojata sekä itseään että lähipiiriään koronavirustaudilta ja etenkin sen vakavalta muodolta. Vaikka lapset harvoin sairastuvat vakavaan koronatautiin, sairaalahoitoa vaativa taudinkuva, oireiden pitkittyminen tai jälkitaudit ovat myös lapsilla mahdollisia.
Riskiryhmiin kuuluvien lasten rokottaminen on mahdollista tällä hetkellä voimassa olevan koronarokotusasetuksen perusteella. Muita kuin riskiryhmiin kuuluvia alle 12-vuotiaita ei toistaiseksi rokoteta Suomessa. Kansallinen rokotusasiantuntijaryhmä (KRAR) ja THL arvioivat parhaillaan tulisiko kaikille 5–11-vuotiaille tarjota koronarokote. Päätöksen rokotuksista tekevät sosiaali- ja terveysministeriö sekä valtioneuvosto.
