Mielenterveyspalvelujen ja ikääntyneiden terveyspalvelujen tarve on kasvanut Suomessa viime vuosina nopeasti, mutta hajanaisesti järjestetyt sosiaali- ja terveyspalvelut eivät ole pystyneet vastaamaan kasvaneeseen kysyntään kuin osittain, käy ilmi Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tänään julkaisemasta Suomen sosiaali- ja terveyspalvelujen kansallisesta arvioinnista.

Arviointi keskittyy vuoden 2019 mielenterveyspalveluihin ja ikääntyneiden terveyspalveluihin.

Vaikka sosiaali- ja terveydenhuollon peruspalvelujen järjestäjien määrä on viime vuosina vähentynyt ja kuntayhtymät lisääntyneet, on perustason mielenterveyspalvelujen rakenne Suomessa edelleen pirstaleinen. Tämä heikentää palvelujen yhdenvertaista saatavuutta ja laatua.

Mielenterveyspalvelujen valikoima, toimintatavat, resurssit ja ammatillinen osaaminen vaihtelivat huomattavasti alueittain – erityisesti lasten, nuorten ja perheiden palveluissa. Palvelujen puutteet heikensivät monin paikoin mahdollisuutta saada hoitoa tarvittaessa. Hoitoon pääsyn pitkittyminen vaikeuttaa usein ongelmia.

Mielenterveysongelmista tuli vuonna 2019 alkaneiden työkyvyttömyyseläkkeiden yleisin syy. Mielenterveyssyistä sairauspäivärahaa saaneiden työikäisten osuus on kasvanut koko maassa.

Ikääntyneet eivät saa THL:n arvion mukaan terveyspalveluja koteihin ja palveluasuntoihin yhdenvertaisesti, vaikka vain yksi neljäsosa puolesta miljoonasta 75 vuotta täyttäneestä on ikääntyneiden säännöllisten palvelujen piirissä.

Eroja on sekä sairaanhoitopiirialueiden välillä että niiden sisällä, jopa samassa kunnassa. Palveluja on saatavilla yhdenvertaisesti todennäköisimmin niillä alueilla, joissa sosiaali- ja terveyspalvelujen integrointi on pisimmällä. Näyttää siltä, että myös palvelujen kustannuskehitys on maltillisempaa palvelunsa integroineilla alueilla.

Ilmoituksia ikääntyneiden laitosasumista ja kotihoitoa koskevista epäkohdista tehtiin vuonna 2019 valvontaviranomaisille poikkeuksellisen paljon. Yksityisten palveluasumisyksiköiden toiminnan keskeytyspäätöksiä tehtiin useita. Valvonnassa havaitut puutteet koskivat muun muassa lääkityksen turvallisuutta, terveydenhuollon palvelujen järjestämistä ja henkilöstön riittävyyttä suhteessa asiakkaiden palvelutarpeisiin.

Suomen väestö ikääntyy nopeasti ja vähenee, kasvukeskuksia lukuun ottamatta, valtaosassa maata. Väestökehitys ja palvelujärjestelmän hajanaisuus vaikuttavat palvelut maksavien kuntien talouteen. Vuonna 2019 kuntien taloudellinen tilanne oli ennätyksellisen heikko: vain joka viidennen kunnan talous oli tasapainossa, kun kaksi vuotta aikaisemmin talous oli tasapainossa yli 80 prosentissa Suomen kunnista.

– Kuntien ja sairaanhoitopiirien huono taloustilanne, nykyisen palvelujärjestelmän heikkoudet ja laajeneva pula sote-ammattilaisista tulevat olemaan vakava haaste työn alla olevalle sote-uudistukselle, arvioi THL:n tietoylijohtaja Pekka Rissanen tiedotteessa.

THL arvioi vuosittain Suomen sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisen. Syksyisin julkaistaan alueelliset arvioinnit edellisen vuoden palveluista ja keväisin niiden yhteenvetona kansallinen arvio.