Koronarokotukset etenevät Suomessa suunnitellusti rokotusjärjestyksen mukaan, kertoo THL. Tällä hetkellä rokotetaan yhtä aikaa ikääntyneitä ja niitä alle 70-vuotiaita, jotka kuuluvat taustasairautensa vuoksi koronavirustaudin riskiryhmään.
Ikääntyneiden eli 70 vuotta täyttäneiden rokotukset etenevät ennalta suunnitellusti, vaikka alle 70-vuotiaiden riskiryhmäläisten rokotukset ovat käynnistyneet.
– Rokotusten pääpaino on tällä hetkellä ikääntyneiden rokotuksissa, sillä yli 70 vuoden ikä altistaa kaikkein voimakkaimmin vakavalle koronavirustaudille. Nämä rokotukset ovat erittäin tärkeitä, jotta pystymme ehkäisemään kuolemia ja sairaalahoitoa vaativia tautitapauksia. Samasta syystä kaikki 70 vuotta täyttäneet rokotetaan ikäjärjestyksessä eikä sen perusteella, onko ikääntyneellä myös jokin vakavalle koronavirustaudille altistava sairaus, kertoo Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) ylilääkäri Tuija Leino tiedotteessa.
Ikääntyneille eli 70 vuotta täyttäneille tarjotaan rokotusta vanhimmasta ikäryhmästä nuorimpaan. Ensin rokotetaan 80 vuotta täyttäneitä, sen jälkeen 75–79-vuotiaita ja lopuksi 70–74-vuotiaita. Hoivakodeissa asuvien ikääntyneiden rokotusten odotetaan valmistuvan helmikuun aikana.
Yli 80-vuotiaiden rokotukset ovat käynnistyneet tammikuussa. Monissa kunnissa rokotusaikoja ryhdytään avaamaan helmikuun puolivälin tienoilla vähitellen myös 75–79-vuotiaille.
Kaikissa ikääntyneiden rokotuksissa käytetään mRNA-rokotteita, joiden suojatehosta myös ikääntyneillä on jo riittävästi tutkimuksin osoitettua näyttöä. Näitä rokotteita ovat BioNTech-Pfizerin ja Modernan koronarokotteet.
Yhtä aikaa ikääntyneiden rinnalla rokotetaan niitä alle 70-vuotiaita, joilla on vakavalle koronavirustaudille altistava sairaus ja jotka sen vuoksi kuuluvat koronavirustaudin riskiryhmään.
Kaikki riskiryhmien koronarokotukset toteutetaan AstraZenecan adenovirusvektorirokotteella. THL ohjeisti helmikuun alussa, että kyseistä rokotetta tarjotaan toistaiseksi vain 18–69-vuotiaille. Rajaus tehtiin, sillä rokotteen tehosta ikääntyneillä ei ollut vielä riittävää tutkimusnäyttöä ja ikääntyneillä vakavan koronavirustaudin riski on suurin.
THL:n johtava asiantuntija Mia Kontio painottaa, että kunnat pystyvät pistämään kaikki saadut rokoteannokset.
– Haasteena on, että kunnat pystyvät tarjoamaan rokotusaikoja vähän, koska rokotteita saadaan maahan vähän. Rokotusaikoja avataan varattaviksi lisää sitä mukaa, kun rokotteita saadaan, hän sanoo tiedotteessa.
Kaikkien koronarokotteiden annosväli on tällä hetkellä 12 viikkoa, eli toinen rokoteannos pistetään kolme kuukautta ensimmäisen rokoteannoksen jälkeen. Annosväliä on pidennetty, jotta ensimmäistä rokoteannosta ja sen tarjoamaa suojaa voidaan tarjota yhä useammalle tarvitsevalle.
– Tiedon siitä, mitä ryhmää milloinkin rokotetaan, saa seuraamalla oman kunnan viestintää esimerkiksi verkkosivuilla ja paikallislehdissä. Oma rokotusvuoro ei voi mennä ohi, sillä jokaisen ryhmän rokotukset jatkuvat niin pitkään, kuin rokotuksille on tarvetta, Kontio muistuttaa.
Lue myös:
