Ihmiset kokevat erityisesti sisäilmaan liittyvät terveysriskit usein suurempina ja vakavampina, kuin mitä ne tutkimustiedon perusteella ovat. Tämä selvisi THL:n toteuttamasta Kansallisesta sisäilmakartoituksesta, jossa selvitettiin suomalaisten tietoja ja käsityksiä sisäilmasta ensimmäistä kertaa.

Tutkimustiedon perusteella lähes kaikissa rakennuksissa esiintyy kosteus- ja mikrobivaurioita niiden elinkaaren aikana. Vain pieni osa kosteusvaurioista on niin vakavia, että ne lisäävät riskiä sairastua astmaan.

Kyselyyn vastanneista kuitenkin reilusti yli puolet koki, että vähäinenkin kosteusvaurio on niin vakava riski terveydelle, että vaurioon pitää puuttua välittömästi.

– Perusperiaate on, että kosteusvauriot tulee ennaltaehkäistä ja korjata. Kuinka suuri terveysriski on, ja miten nopeasti toimenpiteisiin pitää ryhtyä, riippuu muun muassa kosteusvaurion laajuudesta sekä siitä, miten paljon tiloja käytetään, kertoo professori Juha Pekkanen tiedotteessa.

Kyselyyn vastanneista noin kaksi kolmasosaa piti sädesienen esiintymistä varmana merkkinä sisäilman haitallisuudesta.

Tutkimustiedon perusteella sädesienet voivat olla merkki rakennuksen kosteus- ja mikrobivauriosta, mutta niiden löytäminen rakennuksesta ei automaattisesti osoita, että rakennuksen käyttämisestä olisi haittaa terveydelle.

– Rakennuksen tilanne tulee arvioida kokonaisvaltaisesti pätevien ammattilaisten voimin, sanoo THL:n tutkimusprofessori Anne Hyvärinen tiedotteessa.

Tutkimustiedon perusteella sisäilmaan liitettyä oireilua ei voi käyttää suoraan sisäilman haitallisuuden mittarina. Oireilu on yksilöllistä ja siihen vaikuttavat sisäilman epäpuhtauksien lisäksi myös muut seikat, kuten ikä, terveydentila ja kuormittavat asiat, kuten viihtyisyys ja tyytyväisyys töissä ja koulussa. Myös pelot ja käsitykset jonkin tekijän haitallisuudesta voivat aiheuttaa oireita ja objektiivisesti mitattavia fysiologisia vasteita.

– On tärkeää, että käyttäjät ovat sisäympäristöön tyytyväisiä. Raportoitu oireilu ja kokemukset sisäilman laadusta, kuten hajuista, tunkkaisuudesta tai lämpötilasta, antavat myös arvokasta lisätietoa, kun rakennukseen liittyviä ongelmia selvitetään ja tutkimuksia suunnitellaan, kertoo THL:n ylilääkäri Jussi Lampi tiedotteessa.

Kansallisessa sisäilmakartoituksessa selvitettiin väestön tietoja ja käsityksiä sisäilman terveysvaikutuksista. Postitse koteihin lähetettyyn kyselyyn vastasi 1797 satunnaisotannalla valittua 25–64 -vuotiasta Suomessa asuvaa suomenkielistä henkilöä.

Lue myös: