Terveyden ja hyvinvoinnin laitos kertoo tutkivansa tarkasti eduskunnan apulaisoikeusasiamiehen ratkaisun ja laitoksen saaman huomautuksen, jotka koskevat 65–69-vuotiaiden rokottamista AstraZenecan koronarokotteella.

Apulaisoikeusasiamiehen mukaan 65–69-vuotiaita kohdeltiin keväällä ikänsä takia koronarokotuksissa muita epäsuotuisammin.

– Jatkamme ratkaisun juridista arviointia ja katsomme, mihin toimiin meidän on ryhdyttävä. Suhtaudumme apulaisoikeusasiamiehen huomautukseen hyvin vakavasti, sanoo THL:n pääjohtaja Markku Tervahauta tiedotteessa.

Tervahaudan mukaan THL:ssä aiotaan käydä läpi esimerkiksi laitoksen ohjeistuksen sanalliset muotoilut, jotta ne ovat varmasti selkeitä.

– THL:n tehtävänä on tukea ja ohjeistaa kuntia ja sairaanhoitopiirejä toimimaan rokotusasetuksessa mainitun rokotusjärjestyksen mukaisesti. Antamamme ohjeet ovat suositusluontoisia, eivät määräyksiä, ja tämän pitää käydä teksteistämme selvästi ilmi.

THL ohjeisti kuntia tämän vuoden maaliskuussa 24.3. koronarokotusten jatkamisesta AstraZenecan rokotteella 29.3.

Rokotteen käyttö Suomessa oli keskeytetty 19.3. varotoimena hyvin harvinaisiin ja vakaviin veren hyytymishäiriöihin. Hyytymishäiriöitä oli maaliskuun puoliväliin mennessä havaittu erityisesti työikäisillä naisilla, Suomessa tuolloin yhteensä kaksi.

THL:n ohjeen mukaan rokotuksia voitiin jatkaa 65 vuotta täyttäneillä, sillä heillä ei ollut tuolloin havaittu hyytymishäiriöitä ja heidän riskinsä saada vakava koronavirustauti on huomattavasti suurempi kuin nuoremmilla.

Rokotusjärjestyksen mukainen rokottaminen oli edennyt niin, että AstraZenecalla voitiin rokottaa 65–69-vuotiaita. Taustalla oli myös vaikeudet rokotteiden saatavuudessa: Pfizerin ja Modernan mRNA-rokotteita saatiin tuolloin Suomeen vielä vähän.

THL:n mukaan rokotusjärjestys on tehty lääketieteellisen riskinarvion perusteella, ja se tukee Suomen koronarokotusstrategiaa. Strategian tavoitteena on estää koronan aiheuttamia vakavia tautitapauksia, ennenaikaisia kuolemia ja elinvuosien menetystä sekä ylläpitää terveydenhuollon kantokykyä.

– Arvioimme rokottamiseen liittyviä ohjeistuksiamme näiden tavoitteiden mukaisesti ja päivitämme ohjeistuksia tilanteen mukaan. Olemme pyrkineet tekemään suosituksia, joita noudattamalla voimme yhdessä tehokkaasti suojella koko väestön henkeä ja terveyttä, Tervahauta sanoo.

Apulaisoikeusasiamies katsoi, että ”65–69-vuotiaat henkilöt on asetettu muihin ikäryhmiin kuuluvia henkilöitä huonompaan asemaan, kun heiltä on evätty mahdollisuus saada AstraZenecan koronarokotetta selvästi tehokkaampaa mRNA-rokotetta. Silloin, kun kyseiseen ikäryhmään kuuluvat henkilöt ovat saaneet valita mRNA-rokotteen, he ovat monessa tapauksessa joutuneet odottamaan rokotusvuoroaan kauemmin kuin covid-19-rokotuksista annetussa valtioneuvoston asetuksessa säädetään”.

Rokotetutkimuskeskusken johtaja, kokeellisen immunologian professori Mika Rämet kirjoitti keskuksen blogissa maanantaina, että jo maaliskuussa tiedettiin skotlantilaisen aineiston perusteella, että AstraZenecan koronarokote suojaa yhden annoksen jälkeen iäkkäitä henkilöitä sairaalahoitoa vaativalta vakavalta SARS-CoV-2-infektiolta yhtä tehokkaasti, kuin Pfizerin ja BioNTech:n rokote.

Tulokset julkaistiin myöhemmin myös arvostetussa The Lancet -tiedelehdessä.

Keskimäärin 65 vuoden ikäisillä Pfizerin rokote liitettiin ensimmäisen annoksen jälkeen 91 prosentin suojaan vakavaa tautimuotoa vastaan, Astra Zenecan rokote puolestaan 88 prosentin suojaan.

Rokotetutkimuskeskuksen johtaja Mika Rämet. Markku Ruottinen

– Tämän takia minun on vaikea nähdä, että 65–69-vuotiaille olisi ohjeistettu antamaan huonosti suojaavaa rokotetta. Huhtikuussa Suomessa oli päästy hiukan rauhallisempaan tilanteeseen maaliskuun lopun, toistaiseksi epidemian korkeimmista päivittäisistä ilmaantuvuusluvuista. Siitä huolimatta rokotusten mahdollisimman nopea edistäminen, hyödyntäen kaikkia tuolloin käytössä olleita rokotteita, oli kokonaistilanteen kannalta nähdäkseni hyvin perusteltu ratkaisu, Rämet kirjoittaa.

THL:n mukaan kaikki Suomessa käytössä olevat koronavirusrokotteet suojaavat erinomaisesti koronavirustaudilta ja erityisesti sen vakavilta muodoilta. Ensimmäisen annoksen jälkeen suojatehossa ei ole merkittäviä eroja rokotteiden välillä.

AstraZenecan koronarokote on adenovirusvektorirokote. Tutkimusten mukaan sen suojateho koronavirustautia vastaan on kolmen viikon kuluttua ensimmäisestä annoksesta jo merkittävä, ja suoja lisääntyy 12. viikkoon mennessä yli 70 prosenttiin alfa-viruksen aiheuttamaa tautia vastaan ja yli 60 prosenttiin delta-viruksen aiheuttamaa tautia vastaan.

Tutkimuksissa, joissa on tutkittu vakavaa sairaalahoitoa vaativaa sairastumista rokotuksen saamisen jälkeen, on todettu tätä korkeampia suojatehoja, 80–90 prosenttia, riippuen tutkittavan iästä ja perustaudeista. Suojateho on lähes yhtä hyvä alfa- ja beeta-virusmuunnoksia vastaan.

mRNA-rokotteiden suojateho puolestaan on ollut laboratoriovarmistettua koronavirustautia vastaan kontrolloiduissa tutkimuksissa noin 50 prosenttia kahden viikon kuluttua ensimmäisestä annoksesta ja lähes 90 prosenttia 3–4 viikon kuluttua.

Laajan käytön yhteydessä tehdyissä havainnoivissa tutkimuksissa mRNA-rokotteiden suojateho on osoittautunut tätä paremmaksi etenkin alkuperäisten viruskantojen aiheuttamaa vakavaa tautia vastaan, noin 95 prosenttia.

Britannian terveysviranomaisten (PHE) tutkimuksen mukaan Pfizerin mRNA-koronarokotteen teho delta-variantin aiheuttamaa oireellista tautia vastaan oli kahden annoksen jälkeen 88 prosenttia ja alpha-variantin aiheuttamaa oireellista tautia vastaan 93,7 prosenttia.

Astra Zenecan koronarokotteen teho oli tässä tutkimuksessa kahden annoksen jälkeen 74,5 prosenttia alphan ja 67 prosenttia deltavariantin aiheuttamaa oireellista tautia vastaan. Tutkimus on julkaistu vertaisarvioidussa lääketieteellisessä The New England Journal of Medicine -lehdessä.

Mediuutiset kertoi kesän alussa vielä vertaisarvioimattomasta brittitutkimuksesta, jonka mukaan Pfizerin koronarokote suojasi vakavaa tautimuotoa vastaan ensimmäisen annoksen jälkeen 94 prosenttisesti ja toisen annoksen jälkeen 96 prosenttisesti. Etenkin ensimmäistä annosta koskevaan lukuun liittyy kuitenkin epävarmuuksia suuren luottamusvälin (46–99) vuoksi. Toista annosta koskevan tiedon kohdalla luottamusväli oli 86–99.

Eri tutkimustuloksissa on huomioitava, kertovatko ne tehosta tartuntaa, oireellista tautia vai vakavaa tautimuotoa vastaan, ja koskevatko tulokset aikuisia yleensä, vai tiettyä ikäryhmää.