Ennaltaehkäisevällä terveydenhuollolla ja kuntoutuksella on jotakin yhteistä.

Kummankin tärkeydestä puhutaan paljon. Suomessa miltei vannotaan niin ennaltaehkäisevän terveydenhuollon kuin kuntoutuksenkin hyötyjen nimeen. Siksi on nurinkurista, että nämä toiminnat jäävät niin helposti taka-alalle, kun yhteiskunta jakaa niukkoja terveydenhuollon resurssejaan.

Sekä ennaltaehkäisevän terveydenhuollon että kuntoutuksen tilannetta käsiteltiin Mediuutisten Suomi terveystarkastuksessa -tapahtuman paneelikeskustelussa.

Keskusteluun lähdettiin pohtimalla sitä, kenen vastuulla ennaltaehkäisevä terveydenhoito on?

– Terveyskäyttäytyminen ei synny tyhjästä, sillä on juuressa ja alkusyynsä perintötekijöissä sekä sosiaalisessa ja yhteiskunnallisessa todellisuudessa. Tämä kysymys ei ole joko–tai vaan sekä–että, kansanedustaja Kristiina Salonen (sd.) sanoo.

– Yhteiskunnan, politiikan ja terveydenhuoltojärjestelmän tehtävänä on edistää hyvinvointia ja tasata terveyseroja. Samalla jokaisen yksilön tulee kykyjensä mukaan pitää huolta omasta terveydestään.

Salonen pohtii, että jostain syystä Suomeen on juurtunut toimintapa, että budjetteja luodessa terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen ja ennaltaehkäisy jäävät loppusuoralle. Salosen mukaan tilanne on kuitenkin parantumassa, sillä nyt tutkimukset alkavat puoltaa sitä, että ennaltaehkäisevään terveydenhuoltoon kannattaa panostaa.

– Toiminnalla saadaan vaikuttavuutta niin hyvinvoinnissa ja terveydessä kuin taloudessakin.

Kuntoutuksen suurimpia ongelmia taas on ollut se, että muutama vuosikymmen takaperin kuntoutukseksi erehdyttiin kutsumaan kutakuinkin mitä tahansa kylpylän virkistyslomaa.

Tästä sekaannuksesta johtuen kuntoutuksen ylle asettui pitkäksi aikaa haitallinen viitta, pohtii Taysin neuroalojen ja kuntoutuksen ylilääkäri, professori Jukka Peltola.

Tällä hetkellä kuntoutus lääketieteellisenä toimintana on jo hyvin pyristellyt tuota viittaa pois hartioiltaan, mutta työtä riittävien resurssien eteen on vielä tehtävä.

– Kuntoutus on ollut matalan profiilin alue. Kyse on nopeasti kehittyvästä alueesta, jolla on erittäin suuri vaikuttavuus. Olisi aika nostaa kuntoutuksen profiilia, Peltola sanoo.

Kuntoutuksessa olisi mahdollista ottaa vielä tuottavuusloikka; saada toiminnasta irti vielä enemmän vaikuttavuutta ja tehoa.

– Haasteena on uuden teknologian tuominen perinteiseen näyttöön perustuvaan kuntoutustoimintaan. Ala on ihmisintensiivinen, mutta yksittäisissä paikoissa on jo hyvin menestyksellä otettu uusia teknologioita käyttöön, Peltola kertoo.

– Suomessakin otetaan pieniä askeleita tähän suuntaan.

Paneelissa puhututti myös terveydenhuollon johtaminen. Paljon on keskusteltu siitä, että sote-ratkaisun myötä terveydenhuoltoon vaaditaan uudenlaista johtamista ja uudet johtajapestit ovat laajuudessaan hyvin vaativia.

Panelisteilta kysyttiin, löytyykö sellaisia ihmisiä, jotka vaativasta tehtävästä selviytyvät?

Suomessa on pitkään oltu lääpällään tekniseen johtamiseen, mutta tämän Husin kehittämisjohtaja Visa Honkanen soisi muuttuvan.

– Johtajuus on ennen kaikkea kykyä saada ihmiset tekemään asioita yhdessä.

Suomen Syöpäpotilaat ry:n erityisasiantuntija Mirjami Tran Minh puolestaan toivoisi, että johtajuudesta käytäisiin enemmän yleistä arvokeskustelua.

– Johdon pitäisi myös ottaa vaikutteita kansalaisilta ja potilailta, Tran Minh toteaa.

Panelistit kyseenalaistivat käytännön, että virkaiältään vanhin valitaan johtajan pestiin. Jukka Peltola kuitenkin näkee, että henkilövalintoihin on tullut modernimpi lähestymistapa. Johtajassa on alettu arvostaa virkaikää ja auktoriteettia enemmän sosiaalisia taitoja ja kykyä ratkaista ongelmia

Lopuksi panelistit vielä kertoivat, mikä heidän mielestään on suomalaisessa terveydenhuollossa hyvää ja mihin ongelmaan pitäisi nopealla aikataululla tarttua.

Hyvinä asioina pidettiin hoidon laadukkuutta ja alan ammattilaisten korkeaa osaamista. Kehittämisen paikkoja nähtiin hoidon saatavuudessa sekä siinä, miten uudet hoitomahdollisuudet saataisiin potilaiden käyttöön.

Mediuutisten Suomi terveystarkastuksessa -tapahtuma järjestettiin Porissa 18.7. Tapahtuman kumppaneita olivat AstraZeneca, Janssen, Kanta-palvelut, MSD, Roche, Sanofi ja Tays.