Ihmisten liikunta- ja ravintotottumukset muuttuvat usein rinnakkain elämänkulun aikana, osoittaa tuore Jyväskylän yliopistossa tehty tutkimus.

Tutkimuksen mukaan lapsuudesta aikuisuuteen jatkunut liikunta on yhteydessä suurempaan ja säännöllisempään kasvisten ja hedelmien käyttöön. Liikunnan lisääntyminen elämänkulun aikana näyttää sekin olevan yhteydessä positiivisiin muutoksiin kasvisten ja hedelmien käytössä.

Näin on etenkin naisilla.

Toisaalta liikunnan väheneminen oli yhteydessä samanaikaiseen ravinnon laadun heikkenemiseen. Näin kävi etenkin miehillä.

Tutkimuksessa havaittiin myös, että niin liikunta-aktiivisuus kuin kasvisten ja hedelmien käyttö usein vähenivät murrosiässä. Liikunnallisemmilla nuorilla kasvisten ja hedelmien käyttö oli silti yleisempää kuin vähemmän liikkuvilla.

Tutkimusajanjakso käsitti 31 vuotta. Alkumittauksessa vuonna 1980 tutkittavat olivat 9–18-vuotiaita ja viimeisimmässä mittauksessa 33–48-vuotiaita vuonna 2011.

Liikunnallinen elämäntapa sekä runsaasti kasviksia ja hedelmiä sisältävä ruokavalio pitävät yllä hyvää terveyttä ja ehkäisevät useita kansantauteja. Kahden terveystavan yhtäaikainen heikkeneminen voi siten olla merkittävä riski terveydelle.

– Tämä terveystapojen samanaikainen muuttuminen olisi tärkeä huomioida liikunta- ja terveysneuvonnassa jo kouluiästä alkaen. Kun esimerkiksi terveydenhuollon ammattilaiset tai liikuntakeskusten ’personal trainerit’ pyrkivät tukemaan asiakkaittensa liikunnan lisäämistä, olisi luontevaa samalla keskustella ravitsemuksesta, kuten kasvisten ja hedelmien käytöstä. Näin samalla tuettaisiin hyvinvointia niin ravinnon kuin liikunnan osalta, suosittelee Jyväskylän yliopistolla väitöskirjatutkimustaan tekevä Irinja Lounassalo tiedotteessa.

Tutkimuksen viimeisimpinä mittausvuosina kasvisten ja hedelmien käytössä havaittiin pienoista lisääntymistä myös vähemmän liikkuvien ryhmissä. Lounassalo toteaakin, että havainto on linjassa Finravinto-tutkimuksen kanssa, jonka mukaan suomalaisten kasvisten ja hedelmien käyttö on lisääntynyt tasaisesti vuosina 1997–2012.

Syitä kasvisten ja hedelmien käytön lisääntymiseen viime vuosina on monia: niiden saatavuus on parantunut, ravintosuositukset ovat olleet näkyvästi esillä mediassa ja yleinen tietoisuus terveellisestä ravinnosta on lisääntynyt. Lisäksi Pohjoismaissa useimpien ihmisten tulotaso mahdollistaa kasvisten ja hedelmien säännöllisen käytön.

– Edelleenkään ravintosuositus, puoli kiloa kasviksia ja hedelmiä päivässä, ei toteudu läheskään jokaisella suomalaisella, vaikka suunta onkin lupaava. Toivoisin, että terveellisten elintarvikkeiden arvonlisäveroa pyrittäisiin laskemaan. Näin muun muassa kasvisten, vihannesten, juuresten, marjojen ja hedelmien käyttö saattaisi lisääntyä.

Tutkimus on tehty Jyväskylän yliopistossa yhteistyössä Turun, Tampereen ja Helsingin yliopistojen sekä LIKES-tutkimuskeskuksen kanssa.

Oletko lääkäri, hammaslääkäri, proviisori tai farmaseutti? Kirjautumalla saat kaikki Mediuutisten digisisällöt käyttöösi maksutta.