Nuoruusiässä omaksuttu terveyskäyttäytyminen säilyy eliniän ajan. Terveyden edistäminen nuoruusiässä onkin yksi tärkeimmistä strategioista edistää globaalia terveyttä, koska terveysriskikäyttäytyminen nuoruusiässä on yhteydessä aikuisiän terveysongelmiin.

Kuopion yliopiston väitöstutkimus syventää ymmärrystä terveysriskikäyttäytymisen taustalla olevista tekijöistä, jotka synnyttävät terveyteen liittyvää eriarvoisuutta jo varhain elämässä.

Terveysriskikäyttäytyminen vaihteli sukupuolen, asuinalueen, vanhempien ammatin ja koulutuksen, uskonnon, elinolosuhteiden, koulumenestyksen ja iän suhteen tarkasteltuna. Pojilla oli etenkin epävarmuutta ruuasta, huonoa hygieniaa, unettomuutta, tupakointia, huumeiden käyttöä, runsasta alkoholin käyttöä, seksuaalista riskikäyttäytymistä ja liikkumatonta elämäntapaa.

Maaseudulla asuvien nuorten keskuudessa korostuivat lisääntynyt riski ruuan epävarmuudesta, runsas alkoholin käyttö, tupakansavulle altistuminen, seksuaalinen riskikäyttäytyminen, kiusaaminen, yksinäisyyden tunne, surullisuus, toivottomuus ja passivoituminen.

Eniten epävarmuutta ruoasta kokivat nuoret, joiden vanhemmat olivat viljelijöitä, päivittäisessä työssä käyviä tai eläkeläisiä ja lukiossa opiskelevat nuoret.

Kaupunkilaisnuorilla ongelmia perheen, ikätoverien ja opettajien kanssa

Kaupungissa asuvilla nuorilla oli terveysriskikäyttäytymistä, etenkin tupakointia, ongelmia perheen, ikätoverien ja opettajien kanssa, tappelua, ryyppyputken jälkeen sairastumista, useita seksipartnereita ja liikkumatonta elämäntapaa.

Yksin asuvilla nuorilla oli enemmän tupakansavulle altistumista, alkoholin käyttöä ja seksuaalista riskikäyttäytymistä. Musliminuorilla oli lisääntynyt riski huumeiden käyttöön.

Tulosten valossa nuorten terveysriskikäyttäytyminen on Etiopiassa yleistä ja poliittisten päättäjien, kansanterveystyön toimijoiden ja muiden ammattilaisten räätälöidyt interventiot nuorten terveyden edistämiseksi ovat tarpeellisia.

Tämä on tärkeää, koska nuoruusiän riskikäyttäytyminen kuten tupakointi, alkoholin käyttö, vähäinen hedelmien ja kasvisten käyttö ja liikunnan puute ovat keskeisiä syitä aikuisiän kohonneelle kolesterolitasolle, korkealle verenpaineelle, diabetekselle ja lihavuudelle. Kroonisten sairauksien ehkäisyyn voisi olla tehokkainta panostaa muokkaamalla nuorten elinympäristöä jo ennen riskialttiiden elämäntapojen omaksumista.

Tärkeitä jatkotutkimuksen aiheita ovat nuorten terveysriskikäyttäytymisen lisäksi muun muassa nuoren ja vanhemman välinen kommunikaatio, masennus ja mielenterveys, liikunta- ja ravitsemustottumukset, lihavuus sekä terveyden epätasa-arvo ja sosiaalinen syrjäytyminen.

Varoitusmerkki tulevaisuuden haasteista

Tämä poikkileikkaustutkimus valottaa eri taustatekijöiden yhteyttä terveysriskikäyttäytymiseen. Nuorten terveysriskikäyttäytyminen on varoitusmerkki tulevaisuuden terveyshaitoista. Esimerkiksi tupakointi lisää keuhkosyövän, sydän- ja verisuonitautien sekä aivoverenkiertohäiriöiden riskiä myöhemmin elämässä, mutta voi jo nuoruudessa heikentää hengityselimistön terveyttä.

Siihen voi liittyä myös heikompaa suoriutumista koulussa ja taloudellisia vaikeuksia. Samoin alkoholin runsas käyttö on yhteydessä onnettomuuksiin, väkivaltaan, rikoksiin ja suojaamattomaan seksiin lyhyellä aikavälillä. Myöhemmin se ennustaa sydänsairauksia, diabetesta, maksasairauksia sekä taloudellisia ongelmia.

Tytöillä, joilla on seksuaalista riskikäyttäytymistä eli seksuaalista aktiivisuutta ennen 16 vuoden ikää, ehkäisyn laiminlyöntiä ja useita seksipartnereita, on muita suurempi riski raiskauksiin ja hyväksikäyttöön, ei-toivottuihin raskauksiin, tarttuviin sukupuolitauteihin, hiviin ja aidsiin sekä vaarallisiin raskausajan häiriöihin.

Poikkileikkaustutkimus

Tämän poikkileikkaustutkimuksen aineisto kerättiin Etiopiassa 11–17-vuotiailta opiskelevilta nuorilta (n= 927) kaupungissa ja maaseudulla. Aineisto kerättiin käyttäen Global School Health Survey (GSHS) -kyselylomaketta.

Lomake esitestattiin 30 saman ikäisellä nuorella, joiden äidinkieli oli amhara tai oromo. Kyselylomakkeessa oli 49 monivalintakysymystä, joista kymmenen mittasi sosiodemografisia tekijöitä ja 39 terveyskäyttäytymistä.

Aineisto analysoitiin käyttäen ristiintaulukointia ja logistista regressioanalyysia SPSS 25.0 -ohjelmalla. Tulokset esitettiin frekvensseinä (N), prosentteina (%), sekä käyttäen OR- ja CI -tunnuslukuja.

Jembere Berhanu Belihun väitöskirja Health behaviors among adolescents in Ethiopia tarkastetaan Itä-Suomen yliopistossa 18. helmikuuta klo 12. Vastaväittäjänä toimii professori Katja Joronen Turun yliopistosta ja kustoksena dosentti Päivi Kankkunen Itä-Suomen yliopistosta. Tilaisuus on englanninkielinen ja siihen voi osallistua etänä.

Lue seuraavaksi: