Terveyskyla.fi:n muuntuminen Husin toiminnasta valtakunnalliseksi virtuaalisairaalaksi alkoi toden teolla vuosi sitten syyskuussa.

Siirtymä näyttää Mediuutisten kyselyn perusteella olevan vauhdissa, mutta alkutaipaleella.

Yksi mittari on se, paljonko Terveyskylän asiakkaista on muualta kuin Husin alueelta. Harva talo seuraa sitä aktiivisesti.

Mielenterveystalon miljoonasta kävijästä noin puolet tulee Husin alueelta, kertoo Husin IT-psykiatrian ja psykososiaalisten hoitojen linjajohtaja Jan-Henry Stenberg.

Mielenterveystalon nettiterapiassa käy lähetteellä noin 3 000 potilasta vuodessa.

– Heistä kolmannes on Husin ulkopuolelta, Stenberg sanoo.

Painonhallintataloon on tullut tänä vuonna lähetteellä noin 300 potilasta, joista 30 on ”muualta”.

– Se on aika hyvä määrä, sillä muiden paikkakuntien potilaat ovat tulleet puskaradion kautta. Emme ole vielä mainostaneet, Hus Lihavuuskeskuksen ylilääkäri, professori Kirsi Pietiläinen sanoo.

Nyt Painonhallintatalon työntekijät ovat Husista. Jatkossa valmentajia saattaa tulla muualtakin maasta. Talo panostaa valtakunnallistumiseen ensi kesänä, kun toiminta on saatu siirrettyä teknisesti edistyneemmälle alustalle.

Aivotalo aloitti keväällä. Ensimmäiset puoli vuotta on poikinut avoimelle nettisivuille 27 000 kävijää. Heistä 56 prosenttia on muualta kuin Husin piiristä.

– Toiseksi eniten käyttäjiä on tullut Taysin alueelta, Aivotalon projektipäällikkö, neurologi Laura Mäkitie sanoo.

Varsin monet Terveyskylän talot ovat samassa tilanteessa: avoimet nettisivut pantiin pystyyn Husin voimin, mutta tekeillä olevia ammattilaisten osioita ja digihoitopolkuja rakentavat muutkin yliopistosairaalat.

Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri on mukana luomassa astman digitaalista hoitopolkua Allergia- ja astmataloon, kertoo projektipäällikkö, osastonlääkäri Hilkka Viitanen.

Tyks on aktiivinen myös Naistalossa. Se vastaa piakkoin käynnistyvästä endometrioosiin ja myoomiin liittyvästä hankkeesta.

Tays puolestaan luotsaa Naistaloon gynekologisten syöpien kokonaisuutta.

– Se alkaa avoimien sivujen tietopaketista, mutta tähtää myös ammattilaisten osioon, Husin Naistentautien poliklinikan linjajohtaja Aila Tiitinen sanoo.

Kys johtaa ammattilaisosion tekoa Painonhallintatalossa.

Valtakunnalliseksi muuttuminen ei ole aivan kivutonta.

– Olemme aloittaneet Aivotalon rakentamisen eri aikaan eri paikoissa. Se vaatii toisten kirimistä ja toisten hidastelua, jotta pääsemme tekemään asioita yhdessä, Laura Mäkitie sanoo.

Myös tekninen puoli aiheuttaa harmaita hiuksia.

– Kuntoutumistalomme on tietoteknisesti erittäin haastava, koska se linkittyy kaikkiin muihin Terveyskylän taloihin ja eri erikoisalojen hoitoprosesseihin, kuntoutuksen ja geriatrian linjajohtaja Harri Hämäläinen Husista sanoo.

Moni taloista oli huolissaan siitä, riittääkö asiantuntijoilta aikaa virtuaalisairaalan rakentamiselle.

– Kivun hoidon yksiköt ovat kaikissa yliopistosairaaloissa pienet. Tämänkaltaiseen työhön on vaikea irrottaa aikaa potilashoidosta, Hyksin Kipuklinikan linjajohtaja Katri Hamunen Kivunhallintatalosta sanoo.

Hoitokäytännöt ja tukipalvelut vaihtelevat alueittain, mikä hidastaa kansallisen palvelun syntyä.

Yksi esimerkki on Syöpätalosta.

– Tekstien on väistämättä oltava kovin yleisluonteisia, jotta ne kelpaisivat valtakunnan tasolla, projektipäällikkö Susanna Tiililä sanoo.

Valtakunnallistumiselle voi olla ongelma myös, jos keskeinen osa hoitoa ei taivu digitaaliseksi. Tämä on tilanne Niveltalossa.

– Ortopedia ja traumatologia ovat toimenpidealoja, ja toimenpiteet ovat aina paikallisia, projektipäällikkö Anna Vasara sanoo.

Kansallinen Terveyskylä yhtenäistää diagnostiikkaa ja hoitokäytäntöjä koko maassa.

– Potilaiden hoito muuttuu tasalaatuisemmaksi, kehittämispäällikkö Riitta Luosujärvi Reumatalosta sanoo.

Terveyskylä poikii myös työkaluja, jotka muuttavat terveydenhuoltoa. Yksi niistä on etäkonsultointia helpottava järjestelmä, jonka kautta voi laskuttaa palvelusta.

Se on testivaiheessa.

– Prosessi on kuvattuna. Teknistä toteutusta aletaan työstää keväällä, Husin tietohallinnon kehittämispäällikkö Heta Kolanen sanoo.

Erityisesti Harvinaissairauksien talo toivottaa uuden työkalun tervetulleeksi.

– Tällä hetkellä harvinaiskonsultaatio tapahtuu niin, että kollega tekee vähän epätäydellisin tiedoin päätöksiä puhelimessa ja konsultointi on pois hänen selkänahastaan, Husin harvinaissairauksien yksikön osastonylilääkäri Mikko Seppänen sanoo.

Mahdollisuus laskuttaa palvelusta motivoisi klinikoita varaamaan konsultoinneille aikaa, Seppänen arvelee.

– Se on harvinaissairauksien kannalta aivan kriittistä.

Kyselyyn vastasivat myös Sydäntalo, Vertaistalo, Verisuonitalo ja Leikkaukseen.fi.