Hallituksella on aikomus vahvistaa jatkossa terveyskeskuksia eli tulevaisuuden sote-keskuksia. Tämän tavoitteen konkretisoinnissa astutaan kohta askel eteenpäin, sillä ministeriöissä paraikaa lasketaan, paljonko hallitusohjelman hankkeisiin on oikeasti osoitettavissa lisärahaa.

– Puhutaan sadan miljoonan euron potista. Kun lisäksi tulee sote-rakennerahaa, niin liikkeelle lähdetään kaiken kaikkiaan yli parin sadan miljoonan euron kehittämisrahasta, sosiaali- ja terveysministeriön tuore kansliapäällikkö Kirsi Varhila sanoo.

Siitä noin puolet eli sata miljoonaa euroa suunnataan Varhilan valistuneen arvauksen mukaan sote-keskusten kehittämiseen.

– Tätä ei ole vielä poliittisesti linjattu, mutta olemme arvioineet suuruusluokkaa.

Toiveissa on, että rahanjakoon päästäisiin jo joulukuussa.

Pidän sitä tärkeänä.

Millaiseen terveyskeskusten kehittämiseen tätä lisärahaa voi saada? Rahaa voivat hakea kunnat ja kuntayhtymät, kuten sairaanhoitopiirit, mutta tavoitteena on maakunnittain sopia, kuka pottia hakee.

– Rahaa on jaossa niihin kehityskohteisiin, jotka mainitaan hallitusohjelmassakin.

Varhila antaa muutamia terveyskeskuksiin liittyviä esimerkkejä : perustason palvelujen parantaminen, seitsemän päivän hoitotakuu, jonojen vähentäminen, digipalvelut, ilta- ja viikonlopputoiminnan lisääminen, erikoistason konsultointipalvelut ja moniammatilliset tiimit.

Kirsi Varhila on alkusyksystä nostanut julkiseen keskusteluun näistä aiheista muun muassa erikoislääkäripalvelujen tuomista terveyskeskuksiin.

– Pidän sitä tärkeänä.

Taustalla on muun muassa toive lisätä terveyskeskusten houkuttelevuutta työpaikkoina, varsinkin kun hoitotakuun mahdollinen kiristäminen tulee lisäämään terveyskeskuslääkärien tarvetta entisestään.

Lue, mitä mieltä Päijät-Hämeen keskussairaalan silmätautien klinikan ylilääkäri Juha Välimäki on silmälääkäripalvelujen tuomisesta terveyskeskuksiin.

Varhilan mallissa erikoislääkärit lähinnä konsultoivat terveyskeskusten yleislääkäreitä. Hän ei kuitenkaan sulje pois sitäkään, että joku erikoislääkäri voisi pitää praktiikkaa paikan päällä terveyskeskuksessa.

–Jos ja kun erikoislääkärin työ ei vaadi sairaalan varustusta, niin on mietittävä, voisiko vastaanotto ollakin perusterveydenhuollon yhteydessä.

Varhila toivoo, että tulevaa kehittämisrahaa tullaan alueilta hakemaan myös tähän kysymykseen liittyviin kehittämisideoihin.

Lue myös:

Kansliapäällikkö Kirsi Varhila: ”Tutkimushankkeet houkuttelisivat lisää lääkäreitä terveyskeskuksiin” (MU 3.10.2019)

”Ihanko oikeasti priorisointi voidaan näin väärin ymmärtää?” – Kansliapäällikkö Kirsi Varhila veisi päätökset hoitomenetelmistä kansalliselle elimelle (MU 4.10.2019)

Hus rakentaa terveyskeskuksille reaaliaikaista etäkonsultointia (MU 4.5.2018)

Suomi on antibioottien käytön paha poika – Pitäisikö lääkäreiden konsultoida enemmän kollegoita mikrobilääkkeitä määrätessään? (MU 13.9.2019)