Ilmo Parvisen tänään julkaistun kannanoton keskeisiä termejä ovat kansalaiskeskeisyys, kansalaisten yhdenvertaisuus, terveyden substanssiosaajien arvostus ja valtion vastuu.

Parvinen katsoo, että eduskunnan hyväksymä sote-uudistus hyvinvointialueineen pahimmillaan vain kasvattaa kansalaisten terveyseroja.

”Monen maakunnan hartiat terveydenhuollon järjestämiseen ovat liian kapeat. Erot elinajanodotteessa – joka on toistaiseksi paras käytettävissä oleva terveydenhuollon onnistumisen mittari – ovat Suomessa huomattavia paitsi sukupuolten myös alueiden välillä. Esimerkiksi Itä-Lapin miesten odotettavissa oleva elinaika on kahdeksan vuotta vaasalaisia miehiä lyhyempi”, Parvinen sanoo tiedotteessa.

”Syrjäinen sijainti tai maakunnan pieni koko ei voi olla yhdenvertaisen palvelun saamisen este. Kaikilla kansalaisilla pitää olla koko hoitopaletin yhdenvertainen käyttöoikeus ja -mahdollisuus.”

Sote-uudistuksessa on valuvika

Myös sote-uudistuksen mutkikkaassa hallintomallissa on valuvika. Parvinen huomauttaa.

”STM ja valtioneuvosto voivat muuttaa tai peruuttaa maakuntavaltuustojen päätöksiä vasta siinä vaiheessa, kun voidaan osoittaa, että maakunnan kyky terveydenhuollon järjestämiseen on vaarantunut. Siis vasta sitten, kun on jo mennyt pieleen.”

Parvisen mukaan eduskunnassa ja valtioneuvostossa ei ole riittävää terveydenhuollon substanssiosaamista ja siksi niillä pitää olla valmisteluelimenä valtakunnallinen sote-järjestäjä.

”Sille on osoitettava omaa suoraa päätäntävaltaa, jotta kaikkea ei tarvitse kuljettaa valtioneuvoston, eikä ministeriön kautta.”

”Rahoituksen varman hallinnan vuoksi yksikanavarahoitus on selkein ja turvallisin vaihtoehto, mutta vaikutuskanavien pitää olla auki elintapavaikuttajiin, elinkeinoelämään, työmarkkinaosapuoliin, eläkevakuutusyhtiöihin.”

Ilmo Parvisen julkaisu Suomen terveydenhuolto 2036 on kokonaisuudessaan luettavissa täällä.

Lue seuraavaksi: