Miten johtaa sote-alan ammattilaisia koronakriisin jälkeen? Mikä muuttuu ja miten hyvät, kriisin aikana opitut käytänteet viedään osaksi pysyvää kulttuuria? Miten paljon tuottavampaa työ voisi olla, jos pitäisimme yllä tätä kekseliäisyyttä ja luovuutta myös kriisin jälkeen?

Esimiestyön valmentaja, tietokirjailija Helka Pirinen on vakuuttunut siitä, että koko sote-ala ja sen johtaminen on ison muutoksen edessä koronan jälkeen.

Tilannetta pitäisi katsoa ensisijaisesti työntekijöiden kannalta.

Nykyinen johtaminen muuttuu, eikä old school -johtaminen enää toimi.

– Nyt koetaan arvostusta, mutta koronakriisin jälkeen voi tulla tyhjiö. Siksi kaikki tietotaito ja toimintakulttuuri, mitä nyt ammatillisesti opitaan, pitäisi siirtää tulevaan ja huolehtia siitä, että arvostus ja vahva työn merkityksellisyyden tunne jatkuu kriisin jälkeenkin.

Siksi digiloikan ottanut sote-ala tarvitsee myös johtamisloikan.

– Nykyinen johtaminen muuttuu, eikä old school -johtaminen enää toimi. Esimiestyölle ja soten johtamiskulttuurille tämä on iso haaste. Koska henkilöstö on kriisin myötä osoittanut omaavansa joustavuutta, kykyä sekä luovuutta, he myös haluavat, että johto näkee nämä vahvuudet.

– Nyt on tilausta talent managementille, kyvykkyyksien johtamiselle, Pirinen painottaa.

Etävastaanottojen yleistyminen ja moniammatillisuuden lisääntyminen muuttaa myös asiakkaiden vaatimuksia. Palvelumuotoiluun tulee kiinnittää entistä enemmän huomiota jatkossa.

– Organisaatioiden johdon olisi hyvä tajuta, että tämä muutos on myös asiakkuuksien johtamiseen liittyvä mahdollisuus. Rakenteet ohjaavat ihmisten toimintaa ja johdon pitää ne luoda.

Uusi tapa johtaa tarkoittaa Pirisen mukaan ennen kaikkea hierarkioista luopumista.

Luovuus auttaa valmistautumaan tulevaan.

– Ammattien välinen kuilu pitää räjäyttää. Toimitaan mieluummin pienissä moniammatillisissa ketterissä ryhmissä, joiden kekseliäisyyttä ja luovuutta tuetaan ja kaikkien osaamista arvostetaan. Pitkään tästä on puhuttu, mutta nyt siihen on oikeasti mentävä.

Pieni, nopea ja osaava ryhmä pystyy Pirisen mukaan vastaamaan asiakkaiden muuttuviin tarpeisiin parhaiten.

– Nyt menestytään ottamalla moniammatillisten ryhmien vahvuudet käyttöön, ottamalla uusia rooleja käyttöön ja hyödyntämällä teknologioita paremmin.

Johtajat tarvitsevat vertaistukea ja sitä, että jaetaan kokemuksia, parhaita ratkaisuja organisaatioiden ja sairaanhoitopiirien kesken. Sote-johtajatkin voivat väsyä.

– Muutoksissa erehdytään usein luomaan hierarkiaa lisää, ja johto sotkeutuu muutoksissa lillukanvarsiin. Se on johtajalle itselleen raskasta ja kuluttavaa.

Ison kokonaisuuden johtamisen sijaan katsotaan usein vain omaa tiimiä ja omaa yksikköä.

– Lääkärit osaavat kyllä ennustaa ja katsoa big picturea, mitä tuleman pitää, jos haluavat. Tietoa ja dataa on aina saatavilla. Tarvitaan kokonaisuuden ymmärtämistä ja visiota tulevasta, koska juuri se innostaa työntekijöitä.

Lean-johtamisesta puhutaan sote-alalla paljon ja sitä on toteutettu monin paikoin. Virtaviivaistaminen ei Pirisen mukaan kuitenkaan toimi, jos silti hirttäydytään vanhoihin ammattirooleihin.

Kuinka paljon luovuuden rajoja voidaan koetella, kun kyseessä on kuitenkin ala, jossa kohteena potilaiden terveys, joskus jopa henki?

– Kyllä terveydenhuollossa voidaan turvallisesti kokeilla osallistamalla kaikkia ammattiryhmiä. Ihmiset ovat hyvin idearikkaita. Kun heille annetaan omaan työhön liittyvä ongelma, kyllä he sen ratkaisevat. Se edellyttää kuitenkin, että johto antaa siihen edellytykset.

Aina on ollut sosiaalisia innovaatioita.

Johdon vastuulla on kuunnella ideoita ja viedä niitä eteenpäin. Pirinen kannustaa olemaan utelias johdettaviaan kohtaan.

– Aina on ollut sosiaalisia innovaatioita. Hyvällä johtamisella ne saadaan hyödyttämään kaikkia. Luovuus auttaa valmistautumaan tulevaan.

Lue lisää:

OLETKO LÄÄKÄRI, HAMMASLÄÄKÄRI, PROVIISORI TAI FARMASEUTTI? Kirjautumalla saat kaikki Mediuutisten digisisällöt käyttöösi maksutta.