Terveysdatasta ei ole Suomessa pulaa. Yhä enemmän tietokoneet myös auttavat sen avulla lääkäreitä tarjoamaan parempaa hoitoa potilailleen. Erilaisia ohjelmistoja on jo runsaasti yhdistelemään tietoaineistoja muun muassa potilaan terveysriskien arvioimiseksi ja ongelmien ennaltaehkäisyyn.

Yksi tällainen työkalu on esimerkiksi Duodecimin Ebmeds-terveyshyötyarviosovellus. Kyseessä on ohjelmisto, joka sisältää useita erilaisia työkaluja: niistä yksi on potilaan mahdollista hoitovajausta punnitseva Care Gap -analyysi. Yleislääkäri, Duodecimin kehitysjohtaja Ilkka Kunnamo esitteli työkalua digitaalisen terveydenhuollon kansainvälisessä konferenssissa (Himss) menneellä viikolla.

Care Gap haravoi rakenteista tietoa esimerkiksi potilastietojärjestelmästä ja löytää ihmiset, jotka voisivat hyötyä erilaisista interventioista tai joiden hoitoa voitaisiin jotenkin parantaa.

– Työkalun kehitystä on tukenut Sitra ja se on pilottikäytössä Helsingin kaupungilla ja Perusturvaliikelaitos Saarikassa, Kunnamo kertoi.

Care Gapin ideana on saada lääkäri hoitotilanteessa pohtimaan, hyötyisikö hänen potilaansa jostakin interventiosta tai voisiko hänen hoitonsa turvallisuutta parantaa. Työkalu voi esimerkiksi arvioida potilaan sydän- ja verisuonitautien riskiä ja luokitella hänet yhteen kolmesta riskiluokasta.

– Tarkoitus on tunnistaa ihmiset, joilla on useampia terveysriskitekijöitä ja joille pitäisi laatia yksilöllinen hoitosuunnitelma, Kunnamo sanoi.

Terveystalo puolestaan on kehittänyt itse useita teknologisia ratkaisuja lääkäreidensä käyttöön.

Digitalisaation johtaja. Terveystalon digitalisaatiosta vastaava johtaja Juha Jousila Himss-konferenssissa.

Esimerkiksi Etydi-niminen työkalu kiteyttää lääkärin käyttöön analyysin valtavasta määrästä potilasdataa.

– Tuota tietomäärää lääkärin olisi vaikea tutkia siinä lyhyessä aikaikkunassa, minkä lääkäri viettää potilaan kanssa vastaanottohuoneessa, digitalisaatiosta vastaava johtaja Juha Juosila sanoi Himss-konferenssissa.

Etydikin arvioi potilaan riskiä sairastua vaikkapa tyypin 2 diabetekseen. Riskiarvion avulla lääkäri pystyy laatimaan yksilöllisen hoitosuunnitelman potilaalleen. Tavoitteena on välttää sairastuminen, ja siksi Etydi myös pitää muistutuksin huolta siitä, että potilaan tilannetta seurataan.

– Etydin avulla pystyy seuraamaan edistymistä tai sen puuttumista, jolloin voidaan tehdä korjaavia toimenpiteitä.

Algoritmit on Terveystalossa valjastettu myös lääketieteellisen toiminnan laadun varmistamiseen.

Kyse on siitä, että Terveystalo pyrkii varmistamaan, että eri lääkärit antavat mahdollisimman yhteneväistä hoitoa. Työkalun avulla Terveystalo on pyrkinyt esimerkiksi kitkemään lasten yskänlääkereseptien kirjoitusta vastaanotoiltaan.

Suomessa alle 2-vuotiaiden akuuttiin yskään ei Käypä hoito -suositusten mukaan tulisi kirjoittaa yskänlääkereseptiä.

– Analyysiemme perusteella tätä kuitenkin meillä edelleen toisinaan tapahtuu. Tietojen avulla pystymme kuitenkin ohjaamaan ohjeistusta ja koulutusta sinne, missä reseptejä kirjoitetaan. Meillä työskentelee yli 12 000 ammattilaista, joten työskentelytavoissa on variaatiota. Kaikkien ohjaaminen yhteisesti sovitulle polulle voi olla haastavaa.

Terveystalo kutsuu algoritmien apua ennemmin tukiälyksi kuin tekoälyksi.

– Dataan perustuva tukiäly on meidän tapamme kulkea kohti asiakkaidemme ennaltaehkäisevää 24/7 hoitamista.

Moni muukin taho on kehittänyt vastaavia, datan valmiiksi lääkäriä varten louhivia ja pureksivia työkaluja. Mediuutiset kertoi taannoin esimerkiksi oululaisen Työterveys Virran ratkaisusta.

Lue myös:

Työkykytutka on totta – Algoritmit arvioivat jo monen työkykyä

Mullistaako tekoäly aivovammojen hoidon? Töölön sairaalassa algoritmit voivat pian tulkita potilaan vointia ja uusia jatkuvasti ennustetta