Professuuriin kuuluva tutkimus painottuu data-analytiikan ja koneoppimisen hyödyntämiseen terveydenhuollossa ja terveydenhuollon tiedon käytettävyyteen. Tarkoitus on myös kehittää uusia sovelluksia sekä yksilölliseen että osallistavaan terveydenhuoltoon, erityisesti etä- ja kotihoitoon sekä ennaltaehkäisevään terveydenhuoltoon.
– Tavoitteena on optimoida terveydenhuollon resursseja ja parantaa erityisesti tiettyjen potilasryhmien elämänlaatua, van Gils kertoo tiedotteessa.
Professori tutkimusryhmineen tuottaa terveydenhuollon digitalisaation soveltamista tukevaa uutta tieteellistä tietoa.
Digitalisaation avulla voidaan tietoja yhdistämällä kehittää diagnostiikkaa ja erilaisia terveydenhuollon toimintoja ajanvarauksesta hoidon suunnitteluun. Esimerkiksi magneetti- ja röntgenkuvia, signaaleja ja tekstejä tulkitaan data-analyysin perusteella.
Professori tutkimusryhmineen tuottaa terveydenhuollon digitalisaation soveltamista tukevaa uutta tieteellistä tietoa. Tietoa käytetään päätöksenteon tukena ja mahdollistamaan kehittämistyötä alueen sairaaloissa, yrityksissä ja kehittäjäorganisaatioissa. Lisäksi tavoitteena on rakentaa kansainvälinen ja kansallinen yhteistyöverkosto tukemaan alan kehitystyötä.
Terveysteknologia on kasvava ala: sen vienti vuonna 2018 oli 2,3 miljardia euroa ja kasvua edellisvuodesta 3,4 prosenttia. Yksi terveysteknologian keskeisistä muutoksista on terveydenhuollon digitalisoituminen ja data-analytiikan ja koneoppimisen menetelmien hyödyntäminen.
Datan yhdistäminen on tutkimukseni yleinen teema.
– Dataa voidaan yhdistää eri lähteistä kuten biopankeista, kotona käytettävistä mittauslaitteista, lääkärin vastaanotolla tehdyistä havainnoista ja sairaaloista.
- Ideana on, että tietoja kaikista näistä lähteistä yhdistämällä saadaan täydellinen kuva potilaasta ja hänen taustastaan. Silloin pystytään paremmin tuottamaan personalisoituja ratkaisuja, jotka ovat tehokkaampia. Näin voimme välttää tarpeettomia kalliita hoitoja silloin, kun ne eivät ole potilaalle parhaita mahdollisia, ja voimme hoitaa potilasta juuri hänelle sopivin menetelmin, van Gils kertoo.
van Gils on lääketieteellisen tietotekniikan asiantuntija ja tutkinut erityisesti terveydenhuollon tietojärjestelmien data-analytiikkaa. Hän työskenteli aiemmin VTT:n tutkimusprofessorina ja sitä ennen VTT:n muissa tutkimustehtävissä vuodesta 1996.
Terveydenhuollon digitalisaation professorin tehtävä kuuluu Seinäjoen yliopistokeskuksessa toimivaan viiden yliopiston monitieteelliseen Epanet-korkeakouluverkostoon.
Etelä-Pohjanmaan korkeakouluyhdistys kokoaa ja koordinoi rahoituksen, kokoaa alueen toimijat yhteen ja hallinnoi hanketta yhteistyökumppaneiden puolesta. Yhteistyökumppaneita ovat Seinäjoen yliopistokeskus, Seinäjoen kaupunki, Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri ja LähiTapiola Etelä-Pohjanmaa.
– Seinäjoen yliopistokeskuksessa on tällä hetkellä yhteensä 24 professorin tai tutkimusryhmän johtajan tehtävää. Lähes kaikki on rahoitettu lahjoitus- ja yhteistyösopimuksilla. Tällainen moderni yhteistyöverkosto paitsi kokoaa resursseja, myös jakaa alueelle arvokasta tietoa ja osaamista, korostaa yliopistokeskuksen johtaja Juha Alarinta.
Tampereen yliopisto ja Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri ovat tehneet yhteistyötä jo pitkään. Terveydenhuollon digitalisaation professuuri lisää yhteistyömahdollisuuksia.
– Keräämme valtavan määrän potilasdataa, jonka massa-analytiikka avaa tietä parempaan sairauksien ennalta ehkäisyyn ja toisaalta sairauksien seurausten pienentämiseen, kertoo vs. johtajaylilääkäri Matti Kotila Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiristä.
– Vaikuttavuus ja sen arviointi ovat tänä päivänä keskeisessä roolissa, kun erikoissairaanhoitoa kehitetään. Mark van Gilsin valinta tähän professuuriin vahvistaa yliopistomme tutkimusta tällä alalla. Tavoitteenamme on koota riittävä kriittinen massa vaikuttavuustutkimukseen yhdessä Seinäjoen sekä myös Taysin kanssa, toteaa Lääketieteen ja terveysteknologian tiedekunnan dekaani Tapio Visakorpi.
