Terveydenhuollon laadun kansallista seurantaa ja ohjausta on olennaisesti vahvistettava Suomessa, sanoo Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL. Siksi tarvitaan kansallinen laaturekisteri, johon kerätään tieto hoidon vaikuttavuudesta, turvallisuudesta ja asiakaslähtöisyydestä.

Kansallinen rekisteri auttaa vertailemaan ja parantamaan potilaiden saaman hoidon laatua ja ohjamaan verorahoitusta sellaiseen toimintaan, josta saadaan eniten terveyshyötyä.

– Tällä hetkellä emme tarkkaan ottaen tiedä, kuinka laadukasta terveydenhuoltomme on ja miten esimerkiksi diabetes- tai eturauhassyöpäpotilaita hoidetaan eri puolilla maata, sanoo johtava asiantuntija Pia Maria Jonsson THL:stä.

THL:ssä alkoi talvella 2018 Terveydenhuollon kansalliset laaturekisterit -hanke. Sen pääraportti julkaistaan tänään keskiviikkona.

THL esittää raportissa, että laatutyön organisoimiseksi THL:ään perustetaan kansallinen laaturekisterikeskus. Sen tehtävänä olisi tukea ja ohjata hoidon laadun seurantaa luomalla ja ylläpitämällä potilasryhmäkohtaisia laaturekistereitä.

Laaturekisterien toimintaan kuuluisi rekisteritietojen keruun ja analysoinnin ohella kehittää eri kohderyhmille, kuten potilaille, ammattilaisille ja päätöksentekijöille, suunnattua laatutietoa palveluista.

Kansallinen laaturekisterityö kannattaa aloittaa kansanterveydellisesti merkittävimpien sairauksien hoidon seurannasta. Tällaisia voivat olla esimerkiksi diabetes ja sydän- ja verisuonisairaudet sekä mielenterveyden ongelmat.

– Nämä sairaudet koskevat isoa osaa väestöstä. Kansallisten laaturekisterien avulla voidaan varmistaa, että hoito on yhtä laadukasta eri puolilla maata. Tulevaisuudessa kansallisten laaturekisterien toimintaa pitää laajentaa yhä uusiin potilasryhmiin, sanoo ylilääkäri, hankejohtaja Sirkku Pikkujämsä THL:stä.

Terveydenhuollon ammattilaiset tallentavat potilaasta jo nyt tietoja eri järjestelmiin normaalin hoidon yhteydessä. Vastedes näitä samoja tietoja olisi tarkoitus hyödyntää kansallisissa laaturekistereissä.

Lisäksi tietoa kerättäisiin tulevaisuudessa potilailta itseltään: miten potilas itse arvioi hoitonsa tuloksia, kohtaamistaan lääkärin tai hoitajan kanssa ja omaa elämänlaatuaan ja toimintakykyään?

– Asiakaslähtöisyys on yksi kansallisten laaturekisterien tärkeimmistä periaatteista. Laatutiedosta on kerrottava kansalaisille ymmärrettävästi ja avoimesti, jotta he osaavat käyttää tietoa vaikkapa vertaillessaan eri hoitopaikkoja. Avoin laatutieto lisää luottamusta koko terveydenhuoltojärjestelmään, Pikkujämsä sanoo.

THL katsoo, että kansallisten laaturekisterien perusrahoitus tulee sisällyttää valtion budjettiin.

Tämä varmistaisi sen, että koko maahan voitaisiin luoda edellytykset terveydenhuollon laatutyölle ja sitä kautta laadukkaille palveluille.

Kokonaisrahoituksen tarve kansalliselle laaturekisterityölle on THL:n arvion mukaan noin 18 miljoonaa euroa neljänä ensimmäisenä toimintavuotena. Tästä reilut 8 miljoonaa on rekisterien vaatimia kertaluonteisia tietojärjestelmäinvestointeja.

Rahoituksen taustaoletuksena on, että Suomessa on vuonna 2023 noin 10 kansallista laaturekisteriä.