Kierteestä tuli pirullinen. Ensin maaliskuussa pandemia siirsi suomalaisten terapiakäynnit verkkoon. Sitten lokakuussa julkisuuteen tuli tieto Psykoterapiakeskus Vastaamon tietovuodosta, joka nakersi potilaiden luottamusta terapiapalvelujen tietoturvaan – siihen samaan, johon etävastaanotot korona-aikaan nojaavat.
Vuosi 2020 jättikin jälkensä terapiaan, sanoo Turun yliopiston psykiatrian professori Jyrki Korkeila , mutta hänestä jäljissä on paljon hyvää. Vuosi esimerkiksi normalisoi etäterapian, ja nyt palveluja saa helpommin myös sellaisissa osissa Suomea, joissa niitä on aiemmin ollut heikommin saatavilla.
– Vuosi arkipäiväisti terapiassa käymistä, ja sitä ympäröivä stigma, joka oli jo vähentynyt, vähenee entisestään.
Vastaamon tietovuodon jälkeen tuhannet suomalaiset kertoivat sosiaalisessa mediassa omista terapiakokemuksistaan. Se puolestaan voimisti viime vuosien julkista puhetta siitä, miten jokaiselle ihmiselle tekisi hyvää käydä terapiassa.
– Se on ihan pelkkää puppua. Edes niitä ihmisiä, jotka tarvitsevat terapiaa, se ei aina auta. Voi sanoa, että ehkä noin yksi kolmasosa potilaista ei hyödy terapiasta.
Puhe terapiasta ratkaisuna kaikkien pulmiin vesittää Korkeilan mielestä siitä saatavan hyödyn niille, joille se on kohdennettu oikein.
– Terapian teho katoaa, jos sinne etsiytyy ihmisiä, joiden ongelmat ovat niin vähäisiä, että niihin olisi löytynyt jokin muukin ratkaisu.
Vuoden 2020 jäljiltä ongelmaisia kuitenkin riittää. Korona lisäsi psyykkisesti oirehtivien ihmisten määrää, ja Korkeila iloitsee, että Vastaamon tietomurrosta huolimatta he uskaltavat hakea apua. Korkeila on Maailman psykiatriyhdistyksen johtokunnan jäsen ja kertoo, miten järjestön edustajia yli sadasta maasta kokoontui vuoden varrella verkkokokouksiin puimaan tilannetta. Suomi näytti valopilkulta verrattuna moniin muihin eurooppalaisiin maihin, joissa laki kieltää etävastaanottojen pitämisen.
– Monissa maissa tämä tarkoitti, että psykoterapiaa ei ole ollut. Esimerkiksi Italiassa kaikki vastaanottoajat peruttiin. Jos oli kyse vaikeasta mielenterveyden häiriöstä, niin tapaamiset järjestettiin ulkona kahden metrin etäisyydellä.
Vaikka Suomessa siis pärjättiinkin kohtuullisen hyvin, Korkeilaa huolettaa.
– On selvää, että meilläkin hoitovelkaa kertyy.
Lue lisää:
