Noin joka viides työikäinen nainen ja joka kymmenes työikäinen mies kokee saaneensa oireita työpaikkansa sisäilmasta viimeisen 12 kuukauden aikana THL:n, Työterveyslaitoksen ja Kuntaliiton selvitysten mukaan.

Suurimalla osalla oireet menevät ohi, kun olosuhteet on korjattu kuntoon. Osalla työntekijöistä oireet kuitenkin pitkittyvät, ja heidän elämänlaatunsa ja työ- ja toimintakykynsä voi heikentyä merkittävästi.

Näin tapahtuu, vaikka rakennus on korjattu, työkyvyn tukitoimia kokeiltu ja diagnosoidut sairaudet hoidettu.

Työterveyslaitoksen ja Helsingin yliopiston asiantuntijat halusivat selvittää, olisiko kognitiivisesta käyttäytymisterapiasta tai psykoedukaatiosta apua pitkittyviä ja hankalia sisäilmaoireita kokeville.

Psykoedukaatio on erilaisten oireiden ja sairauksien hoidossa käytettävä opetuksellinen työtapa, jonka tarkoituksena on lisätä oireilevan tai hänen lähipiirin ymmärrystä oireista ja niiden mahdollisimman hyvästä hallinnasta.

Nämä hoito- ja kuntoutusmuodot ovat osoittautuneet toimiviksi niin sanotuissa toiminnallisissa häiriöissä kuten kroonistuneissa kiputiloissa. Sisäilmaan liittyvän pitkittyneen oireilun taustalla saattaa olla samanlaisia mekanismeja kuin toiminnallisissa häiriöissä.

Toiminnalliset oireet ja työkyvyn tuki sisäilmaongelmissa (TOSI) -nimellä kulkevaan tutkimukseen rekrytoitiin työterveyshuolloista työntekijöitä, joilla on ollut työympäristön sisäilmaongelmiin yhdistyvien laaja-alaisten oireiden takia vaikeuksia selviytyä työssään.

Satunnaistetussa, kliinisessä tutkimusasetelmassa selvitettiin, voidaanko psykososiaalisella hoidolla tukea työntekijöiden työ- ja toimintakykyä sekä elämänlaatua. Tutkimus tehtiin vuosina 2013–2018 Työsuojelurahaston, Kelan ja Työterveyslaitoksen rahoituksella.

Kyseessä oli ensimmäinen sisäilman ympäristötekijöihin liittyvien pitkittyvien ja hankalien oireiden hoitokokeilu, jossa mukana oli intensiivinen terapiakuntoutus.

Selvää on, että oireilevat tarvitsevat kipeästi apua.

Tutkimuksen tulos oli, että osa pitkittyneistä oireista kärsivistä hyötyi kuntoutuksesta, mutta osa ei.

Tutkimukseen rekrytoiduista 52 henkilöstä osa kävi terapiassa, osa sai psykoedukaatiota ja osa jatkoi käyntejään työterveyshuollossa normaalisti eli he edustivat kontrolliryhmää.

Psykoterapiaryhmään osallistuneista yli 70 prosenttia koki saaneensa apua ongelmaan ja 71 prosenttia suosittelisi saamaansa hoitoa muille. Psykoedukaatioon osallistuneista vain noin kolmannes koki sen vaikuttaneen hoidon kohteena olleeseen ongelmaan, mutta silti 43 prosenttia suosittelisi saamaansa hoitoa muille.

– Tilastollisissa analyyseissä ei tutkimusryhmien välille syntynyt merkitsevää eroa. Tämä johtuu todennäköisesti siitä, että yksilöllisissä vasteissa on suurta vaihtelua, sanoo professori Tiina Paunio Helsingin yliopistosta.

Tutkimuksen perusteella kävi ilmi, että pitkittyneitä ja hankalia oireita kokevat eivät ole yksi yhtenäinen ryhmä, jolle auttavat samat ratkaisut.

– Koska vain osa osallistujista hyötyi kuntoutuksesta, tarvitaan lisää tietoa siitä, mikä vaikuttaa kuntoutuksen soveltuvuuteen erilaisissa tilanteissa. Selvää on, että oireilevat tarvitsevat kipeästi apua. Monesti heidän elämänlaatunsa on erittäin huono verrattuna muuhun väestöön, sanoo psykologi Sanna Selinheimo Työterveyslaitoksesta.

Tutustu hankkeen loppuraporttiin ja aiheeseen liittyviin tieteellisiin artikkeleihin:

TOSI-tutkimuksen loppuraportti.

Psychosocial treatments for employees with non-specific and persistent physical symptoms associated with indoor air: A randomised controlled trial with a one-year follow-up. Journal of Psychosomatich Research Volume 131, April 2020.

Health-related quality among life of employees with persistent nonspecific indoor-air-associated health complaints. Journal of psychosomatic research, Volume 122, July 2019.

Lue myös:

...

Oletko lääkäri, hammaslääkäri, proviisori tai farmaseutti? Kirjautumalla saat kaikki Mediuutisten digisisällöt käyttöösi maksutta.