Kansallinen neurokeskus ja pohjoismainen ohjelmisto-ja palveluyritys Tieto tekevät yhteistä pilottia, jossa kehitetään aivokasvainpotilaiden datan tehokkaampaa hyödyntämistä tutkimuskäytössä.

Tavoitteena on luoda edellytyksiä aivosairauksien yksilöllistettyihin täsmähoitoihin.

Tutkimuksen avulla voidaan selvittää eri aivosairauksien syitä ja mekanismeja, ja näin löytää näyttöön perustuvia keinoja sairauksien ehkäisyyn ja hoitoon. Tutkimuksessa tarvittava tieto on kuitenkin usein piilossa lääkäreiden saneluihin pohjautuvissa kertomusteksteissä, ja niiden manuaalinen läpikäynti ja tutkimus on hidasta.

Tiedon ja Kansallisen neurokeskuksen yhteistyön taustalla on halu saada tekoäly kirittämään aivosairauksien tutkimusta, jotta aivosairauksiin voitaisiin luoda yksilöllistettyjä täsmähoitoja.

Kansallisen neurokeskuksen ja Tiedon pilottiprojektissa yksi tekoälyn kyvykkyyksistä, luonnollisen kielen prosessointi, on otettu avuksi tutkimusdatan käsittelyyn.

Tekoäly tunnistaa lääkäreiden saneluihin pohjautuvista kertomusteksteistä sairauden hoidon kannalta oleellisia, tutkimusryhmän määrittelemiä ilmauksia tai sanayhdistelmiä. Ilmaukset toimivat niin sanottuina ongenkoukkuina, joihin tarttuu oikeanlaista tietoa tutkijalle datamassasta.

Irrotettu tieto on tutkijoiden käytettävissä reaaliaikaisesti tutkimustyötä varten. Työkalu pohjautuu Tiedon kehittämään analytiikkaratkaisuun.

– Työkalun avulla tutkijalla on mahdollisuus analysoida nopeasti ja tehokkaasti potilasjoukkoja, josta voidaan tehdä kliinisesti merkittäviä havaintoja, neurokirurgi ja dosentti Joonas Haapasalo Taysista sanoo.

Tekoälyn avulla voidaan hänen mukaansa myös valikoida tutkimuskäyttöön kiinnostavia potilasjoukkoja, joiden kliinisiä tietoja voidaan yhdistää potilaalta leikkauksessa poistettuun kasvainkudokseen.

– Tämä mahdollistaa esimerkiksi uusien lääkehoitojen kehittämisen, Haapasalo sanoo.

Projektin lähtökohtana oli Taysin ja kansallisen neurokeskuksen yhteistyönä toimiva aivokasvaintutkimusryhmä, joka tarvitsi ratkaisun, jonka avulla kerätä tutkimuspotilaisiin liittyvää dataa suoraan kertomusteksteistä tutkimustyön nopeuttamiseksi.

Perinteisesti sairauksien tutkimuksessa tutkijan ajasta iso osa on mennyt tietojen manuaaliseen keräämiseen sairauskertomuksista, jotka useimmiten perustuvat lääkärien tekemiin saneluihin. Tällaiset yksitoikkoiset tehtävät ovat erityisen hyvin ratkaistavissa tekoälyllä.

Projektissa Tiedon asiantuntijat ja tutkimusryhmän kliinikot tekevät aktiivista yhteistyötä tekoälyn opettamiseksi. Esimerkiksi epilepsiaa ei lääkäreiden saneluissa usein kuvata sanalla ”epilepsia”, vaan teksteistä voi löytyä sanoja ”kouristelu” tai ”epileptinen kohtaus”.

Tekoäly oppii vaihtoehtoisia ilmauksia data-asiantuntijan ohjauksessa lääkärien ja tutkijoiden tarpeiden pohjalta. Tekoälyn oppiminen jatkuu koko ajan, joten sen tarkkuus kehittyy myös.

– Neurokeskuksen kannalta on ilo seurata, kuinka tiedemiehet, kliinikot ja yritykset puhaltavat yhteen hiileen kehittäessään tulevaisuuden työkaluja neurotutkijoille”, toteaa Kansallisen neurokeskuksen johtaja Mikael von und zu Fraunberg.

Lue myös:

Algoritmi ennustaa nivelrikon – Sen kaupallisia mahdollisuuksia selvitetään (MU 28.8.2019)

Potilashoidon tekoälyratkaisut eivät kerää sijoittajien rahaa (MU 26.7.2019)

Tekoälyn hyödyntäminen datan tutkimisessa vahvistuu Keski-Suomessa (MU 23.7.2019)