Yleisimpiin maksansiirron syihin Pohjoismaissa kuuluu krooninen, tulehduksellinen sappitiesairaus (primaari sklerosoiva kolangiitti, PSC), joka pitkälle edetessään voi johtaa maksakirroosiin tai sappitiehyen syöpään.
Osittain tuntemattomasta syystä sairaus ilmaantuu useimmiten potilaalle, jolla on jo tulehduksellinen suolistosairaus (IBD). Kumpikin sairaus lisääntyy länsimaissa, ja se on lisännyt painetta löytää hoito PSC:hen.
– Vaikka PSC:tä tutkitaan nyt paljon ympäri maailmaa, sen ennustetekijöitä ja etiologiaa tunnetaan melko huonosti, sanoo patologiaan erikoistuva Nelli Sjöblom Husista.
Sjöblom etsii väitöstutkimuksessaan PSC-potilaiden maksabiopsioista markkereita, jotka ennustaisivat taudin kulkua. Tutkimus on monella tapaa ainutlaatuinen.
Sjöblomin käytössä on poikkeuksellisen pitkään seurattu ja laaja 318 potilaan materiaali. Se on peräisin Husin Vatsakeskuksen vuonna 2006 perustamasta PSC-rekisteristä.
– Muualla maailmassa nämä potilaat diagnosoidaan yleensä taudin loppuvaiheessa. Suomessa IBD-potilaat ovat niin tiiviissä seurannassa, että heidän PSC-tautinsa havaitaan melko varhaisessa vaiheessa, Sjöblom sanoo.
Tämän vuoksi Sjöblomin tutkittavana on näytteitä laidasta laitaan, alkuvaiheen sairaudesta loppuun palaneisiin maksoihin.
Olen saanut heiltä älyttömän hyvää tukea.
Sjöblomin tutkimus on ensimmäinen, jossa hyödynnetään tekoälyä PSC:n ennustemarkkereiden etsimisessä. Hän opettaa kahta algoritmia eli neuroverkkoa tunnistamaan maksan koepaloista tiettyjä piirteitä.
Apuna on tekoälyyn ja histologisiin kuviin erikoistunut suomalainen Aiforia Technologies, joka on Suomen molekyylilääketieteen instituutin (FIMM) spin off -yritys.
Millaista on tehdä yhteistyötä Aiforian kanssa?
– Olen saanut heiltä älyttömän hyvää tukea. Aiforian softalla voi samassa ohjelmassa katsella kuvia, opettaa neuroverkkoja ja analysoida tuloksia.
Mitä olet oppinut kantapään kautta algoritmin avulla työskentelemisestä?
– Tärkein oppi on, että tekoäly ei ole oikeasti älykäs. Se oppii vain sen, minkä osaan sille opettaa, joten kehittämäni neuroverkko perustuu minun tulkintaani kuvasta.
Toisaalta tekoäly tuo tutkimukseen toistettavuutta ja paljon tarkempaa analytiikkaa.
– Neuroverkolla pystytään analysoimaan kuvasta valtavia määriä dataa lyhyessä ajassa, ja toisin kuin patologilla, sillä ei ole huonoja päiviä.
Oletko lääkäri, hammaslääkäri, proviisori tai farmaseutti? Kirjautumalla tänne saat kaikki Mediuutisten digisisällöt käyttöösi maksutta.
Lue myös:
