Teknologia helpottamaan kotona asumista

Espoon kotihoidon kurja tilanne on ollut alkuvuonna esillä medioissa. Tarina kosketti, koska liian moni meistä tietää tarinoita ikäihmisten huonosta hoivasta ja kotihoidon mahdottomasta työkuormasta.

Pelottaa ajatella, että osa ikäihmisistä jää vaille lääkkeitään. Vielä enemmän pelottaa, että kotihoitoon on työn raskauden vuoksi vaikea saada henkilöstöä ja sijaisia. Tarinan ei kuitenkaan tarvitse olla synkkä. Terveysteknologiaa hyödyntämällä se olisi paljon valoisampi.

Tällä hetkellä teknologiaa hyödynnetään kotihoidossa lähinnä toiminnanohjausjärjestelmissä, ei niinkään ikäihmisten kodeissa, vaikka uutta turvateknologiaa, omaishoitajan työtä helpottavia kalusteita, lääkeannostelurobotteja tai vaikka virtuaalista liikunnan ohjausta on jo saatavilla. Kuvittelemmeko ikäihmisten puolesta, että he tarvitsevat vain liikkumista helpottavia apuvälineitä?

Norjassa kunnille annetaan suosituksia hyvästä ja käyttöönotettavasta terveysteknologiasta ja samalla rohkaistaan niiden käyttöä. Menettelyn toivoisi leviävän Suomeenkin, koska täällä vaaditaan erilaisia selvityksiä ja pilottijaksoja ennen laajaa käyttöönottoa. Naapurikunnan kokemukset eivät riitä.

Terveysteknologialla on merkittävä rooli ratkaistaessa edessä olevaa kestävyysvajetta. Mitä pidemmälle siirrämme teknologian käyttöönottamista, sitä suuremmaksi kestävyysvaje ehtii kasvaa. Eikö olisi viisaampaa ottaa kaikki hyöty teknologiasta, jotta voisimme mahdollisimman pitkään asua kotona?