Valtaosa, eli 57 prosenttia kuntapäättäjistä on sitä mieltä, että sote-alan vetovoimaa pitää parantaa palkkatasoa nostamalla.

Muina keinoina nähtiin alhaisempi psyykkinen kuormitus (59 prosenttia) ja mahdollisuus ammatilliseen kehittymiseen (51 prosenttia).

Asia ilmenee Tehyn Aula Researchilla toteuttamasta kyselystä.

Melko samanlaisia keinoja pidettiin hyvinä myös hoitajapulaan vastaamiseksi. Työolojen parantamisen valitsi esitetyistä keinosta 70 prosenttia ja paremman palkan nimesi 64 prosenttia vastaajista.

– Kuntapäättäjät tuntuvat ymmärtävän hyvin, että sote-alan veto- ja pitovoimatekijät ovat palkkaus ja työolot, mutta silti mitään ei tapahdu. Päinvastoin tuntuu siltä, että kädet nostetaan pystyyn ja ajetaan hoitajapulan takia esimerkiksi leikkaustoimintaa alas tai valitetaan, että vanhuspalveluihin ei löydy hoitajia, sanoo Tehyn puheenjohtaja Millariikka Rytkönen tiedotteessa.

Vastaajista 33 prosenttia pitää kuntien roolia ja vaikutusmahdollisuuksia hyvinvoinnin ja terveyden edistäjänä sote-uudistuksen jälkeen merkittävänä ja 44 prosenttia kohtalaisena. 16 prosenttia pitää tulevaa roolia vähäisenä.

Peräti 89 prosenttia vastaajista on samaa mieltä siitä, että kustannussäästöjä ei saa toteuttaa alibudjetoimalla hyvinvointialueita. Hyvinvointialueen ja kuntien vuosittaisia keskusteluja pitää tärkeinä 50 prosenttia ja hoitotyön ammattilaisten näkemysten kuulemista parhaista käytännöistä 49 prosenttia vastaajista.

78 prosenttia kuntapäättäjistä on täysin tai jokseenkin samaa mieltä siitä, että hoitotyön johtajilla pitäisi olla hoitotyön ammattilaisen tausta.

Selvitykseen vastasi yhteensä 870 kuntavaikuttajaa. Osallistujina olivat Manner-Suomen kunnanvaltuutetut ja kunnanhallitusten jäsenet, kuntien sote-lautakuntien jäsenet, sairaanhoitopiirien valtuustojen ja hallitusten jäsenet, Manner-Suomen kunnanjohtajat sekä kuntien sote-virkamiehet.

Kysely toimi hyvänä pohjana Tehyn kuntavaaliteeseille, jotka järjestö julkaisi eilen maanantaina. Tehy vaatii, että kuntavaalien jälkeen uudet päättäjät velvoittavat kunnat ja sairaanhoitopiirit maksamaan hoitajille kertaluontoisen 1 000 euron koronakorvauksen.

Koronasta aiheutui kuluja kunnille viime vuonna noin 2 miljardia euroa. Ne saivat valtiolta koronatukea noin 3 miljardia euroa. Kuntien koronaan perustuvasta lisätuesta on siis jäämässä yli arviolta miljardi euroa. Kuntatalous ei myöskään ole kärsinyt niin suurista tulojen menetyksistä kuin arveltiin, koska Suomen talous on selvinnyt koronasta paremmin kuin ennustettiin.

– Kuntatalous on nyt paremmassa kunnossa kuin ehkä koskaan. Silti Suomessa ei ole maksettu etulinjassa koronan hoidossa työskennelleille hoitajille koronakorvauksia toisin kuin lähes kaikissa Euroopan maissa, Rytkönen sanoo.

Tehy esitti koronakorvauksen maksamista kevään 2020 työmarkkinaneuvotteluissa, vetosi valtiovaltaan ja esitti neuvottelupyyntöjä paikallisille työnantajille. Mikään näistä keinoista ei ole tuottanut toistaiseksi tulosta.

Tehy vaatii, että kuntien uudet päättäjät ottavat vihdoin asian hoitaakseen. Heidän tulee varata kuntien nykyisessä hyvässä taloustilanteessa rahoitus koronakorvaukseen hoitajille, jotka työskentelivät keväällä 2020 valmiuslain alaisina yli kaikkien normaalien riskirajojen ja kuormituksen tason.