Sosiaali-, terveys- ja kasvatusalan ammattijärjestö Tehy vaatii uusia kuntapäättäjiä velvoittamaan kunnat ja sairaanhoitopiirit maksamaan hoitajille kertaluontoisen 1000 euron koronakorvauksen.
– Kunnat ovat tehneet viime vuonna ennätystuloksia ja ylijäämää kertyi useisiin kuntiin mittavasti. Syynä tähän olivat valtion avokätiset koronakorvaukset, jotka ylittivät reippaasti koronasta aiheutuneet todelliset kulut lähes joka puolella maata. Lisäksi Suomen talous on selvinnyt koronasta vähemmin vaurioin kuin ennustettiin. Myös kuntien verotulojen kehitys on ollut ennakoitua parempi, järjestö sanoo tiedotteessaan.
Tehyn puheenjohtajan Millariikka Rytkösen mielestä hoitajien palkitsemisessa on kyse tahdosta ja siitä, arvostetaanko sosiaali- ja terveysalan ammattilaisia.
– Lähes kaikissa Euroopan maissa hoitajille on maksettu koronakorvauksia, mutta vieläkään ei Suomessa ole näin tehty, hän sanoo tiedotteessa.
Tehy on vaatinut koronakorvausten maksamista useaan otteeseen. Liitto esitti koronakorvausten maksamista kevään 2020 työmarkkinaneuvotteluissa, vetosi valtiovaltaan ja esitti neuvottelu-pyyntöjä paikallisille työnantajille. Järjestön mukaan yksittäiset työnantajat ovat maksaneet hoitajille joitakin korvauksia tai myöntäneet kulttuuri- ja liikuntaetuja.
– Mutta oikea ja konkreettinen arvostuksen osoitus puuttuu yhä, liiton tiedotteessa sanotaan.
Puheenjohtaja Rytkönen perustelee korvausvaatimusta myös työvoimapulalla.
– Potilaspaikkoja on jouduttu sulkemaan, kun pätevää henkilökuntaa ei riitä. Raha olisi konkreettinen arvostuksen osoitus loputtomiin venyneille hoitajille, hän sanoo.
Liiton mukaan työvoimapulaa ei voi ratkaista koulutustasoa tai -vaatimuksia laskemalla, vaan se ratkaistaan ammattilaisten työoloista ja palkkauksesta huolehtimalla.
Tehy vaatii myös, että jatkossa valtionosuudet korvamerkittäisiin, jotta rahat ohjautuvat valtioneuvoston tahdon mukaisiin tarkoituksiin liiton näkökulmasta riittävän tarkasti. Liiton mielestä valtionosuudet ”valuvat laveasti” kuntien erilaisiin kuluihin.
– Epämääräisestä rahanjaosta ovat kärsineet erityisesti hoitajat, joiden rahapussiin jaetuista miljardeista ei ole juuri euroja herunut, Rytkönen sanoo.
Tehyn mielestä kuntiin tulisi nimetä hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen asiantuntija- tai vastuutaho, koska liiton mukaan sote-uudistuksen onnistuminen edellyttää, että johtamisessa näkyy hoitotyön osaaminen ja kokemus, ja kuntiin tarvitaan sosiaali- ja terveydenhuollon osaamista sote-uudistuksen jälkeenkin.
– Terveyden ja hyvinvoinnin edistämistä tulee johtaa ja koordinoida strategiselta tasolta, läpi eri hallinnonalojen, tiedotteessa sanotaan.
