EU/ETA-maista tulevien tutkintoja arvioidaan ammattipätevyysdirektiivin avulla. Sen sijaan näiden maiden ulkopuolelta tulevien ammattipätevyyden arviointi on liian monimutkaista ja kestää pitkään. Myös selkeä polku tutkintojen tunnustamiseen puuttuu. Sosiaali- ja terveysalan ammattilaisten tutkintoja joudutaan täydentämään muun muassa lääkehoidon ja kliinisen hoitotyön osalta, Tehyn tiedotteessa todetaan.

Tehy vaatiikin, että EU/ETA-maiden ulkopuolelta tulevien työntekijöiden tutkintojen tunnustamiseen luodaan yhtenäinen käytäntö.

– Suomessa on ollut lukuisia hankkeita, joiden avulla on kehitelty täydennyskoulutusmalleja tutkintojen tunnustamisen helpottamiseksi. Asiaa on nyt pyöritelty tarpeeksi kauan, sanoo Tehyn kansainvälisten asioiden päällikkö Sari Koivuniemi.

Työvoimapulaa ei voi ratkaista vain koulutuspaikkoja lisäämällä ja ulkomailta rekrytoimalla. On huolehdittava alan veto- ja pitovoimasta ja huolehdittava nykyisen henkilöstön jaksamisesta. Myös palkkauksen ja työolojen parantaminen toisi alalle lisää väkeä.

Ulkomailta rekrytoitavien hoitajien kohdalla on kiinnitettävä myös erityistä huomiota kielitaidon hankkimiseen. Kielitaito on potilasturvallisuuden toteutumisen edellytys.

Rekrytoinnissa on huolehdittava eettisistä periaatteista. Suomen ei tule siirtää omaa työvoimapulaansa kehitysmaiden kannettavaksi eikä rekrytoida maista, joissa on pulaa hoitohenkilöstöstä.

– Terveydenhuoltoalan ammattilaisia on rekrytoitava tehtäviin, joihin heillä on koulutus. Nyt heitä on rekrytoitu esimerkiksi hoiva-avustajiksi, vaikka taskussa olisi sairaanhoitajan tutkinto.

Koivuniemen mukaan muitakin epäselvyyksiä ja epäoikeudenmukaisuuksia on ilmennyt rekrytoinneissa.

Sote-Silta-hankkeessa on kehitetty mallia, jolla ulkomailta rekrytoitavien hoitajien täydennyskoulutus olisi yhtenäinen. Tehy on ollut mukana hankkeessa.