Tehyn edunvalvontajohtaja Else-Mai Kirvesniemi arvostelee Sanna Marinin (sd) hallitusta valmiuslakiin varautumisesta. Valmiuslaki mahdollistaisi hoitoalan ammattilaisten velvoittamisen töihin.

Kirvesniemi ihmettelee blogissaan, että nyt keppiä ”kaavaillaan aktiivisesti myös hoitoalan töistä muualle siirtyneille ja yksityisellä sote-sektorilla työskenteleville”. Hän viittaa Helsingin Sanomien uutiseen, jonka mukaan työ- ja elinkeinoministeriössä (TEM) on luotu valmiuslakiin liittyvä sovellus. Sen avulla voidaan tarvittaessa velvoittaa töihin terveydenhuollon alan koulutuksen saaneita. Tässä reservissä on lehden mukaan 40 000–130 000 työntekijää.

TEM on oikonut julkisuudessa olleita tietoja. Ministeriön mukaan rekisteriä ei ole olemassa ja kaikki rekisterin valmistelun yhteydessä kerätyt tiedot on poistettu 6.11.2020 lain ja palveluntarjoajan kanssa tehdyn sopimuksen perusteella. Tehy on tyytyväinen ministeriön antamaan selvitykseen.

LUE MINISTERIÖN VASTAUS:

– Kun yksityisellä terveyspalvelualalla työskentelee 35 149 työntekijää, lienee selvää, että loput ovat hakeutuneet muualle töihin. Aika paljon ja vastaa Tehyn aiemmin esittämiä lukuja, Kirvesniemi toteaa viitaten Tilastokeskuksen tietoihin vuodelta 2018.

– Onkohan tässä mitään järkeä? Tehy on jo vuosia varoittanut yhä suurenevasta sote-alalta pois siirtyvien hoitajien joukosta. Kun työolot ovat mitä ovat ja palkkakin mättää, henkilöstöä siirtyy muihin tehtäviin. Tehyn viestiä on vähätelty, Kirvesniemi kirjoittaa blogissaan.

Alalta lähteneet ovat olleet muissa töissä, joten valmiuslain perusteella töihin kutsutut olisi perehdytettävä, kun valmiuslain perusteella voidaan velvoittaa töihin enintään neljäksi viikoksi, Kirvesniemi muistuttaa.

– HALOO, arvoisa Suomen hallitus! Teillä on ollut koko syksy aikaa miettiä, miten hoitajien hyvinvointi ja jaksaminen turvataan koronan toisen aallon saapuessa ja miten heitä palkitaan muutoin kuin valaisemalla Finlandia-talo. Sen sijaan aikaa on käytetty reserviläisrekisterin luomiseen, Kirvesniemi syyttää.

Helsingin Sanomien mukaan työvelvollisuusrekisteri on tarvittaessa otettavissa nopeasti käyttöön ja sovellustakin on jo testattu. Kirvesniemen mielestä vaikuttaa siltä, että viime keväänä aloitetun rekisterin luomista on jatkettu myös sen jälkeen, kun poikkeusolot julistettiin kesäkuussa päättyneiksi.

Nyt Tehy haluaa selvittää, onko menettely ollut lainmukaista.

– Tulkitsemme valmiuslakia siten, että se mahdollistaa rekisteritietojen keräämisen ainoastaan valmiuslain voimassaoloaikana. Voimassaolon päättymisen jälkeenhän rekisterille ei enää ole tarvetta. Tehy aikoo selvityttää, onko asiassa mahdollisesti syyllistytty lainvastaiseen tekoon.

Selvitys ei kuitenkaan auta terveydenhuollon ammattilaisia juuri nyt, ”kun heitä uhataan valmiuslain käyttöönotolla”, Kirvesniemi sanoo. Hän nostaa jälleen esiin hoitajien koronalisät, joita Tehy on turhaan vaatinut.

– Onko todella niin, että Suomen hallitus ehdoin tahdoin ajaa hoitohenkilöstöä barrikadeille? Valmiuslakiin perustuva pakkotyömalli pandemiatilanteissa lienee ainutlaatuinen maailmassa ja on kiistatta hoitohenkilöstöä alistava. Suomen hallituksen ja eduskunnan ei ole pakko saattaa voimaan valmiuslain hoitohenkilöstöön kohdistuvia pakkolakimääräyksiä. Voidaan tehdä kuten muissa Pohjoismaissa ja valtaosassa Eurooppaa: maksetaan joustamisesta. Ei keppiä vaan porkkanaa!

Tehy on jo aiemmin arvostellut valmiuslakipuheita ja syyttänyt työnantajat väärinkäytöksistä. Tehyn mukaan työnantajat esimerkiksi siirsivät lomia valmiuslain nojalla vailla koronaan liittyvää perustetta, teettivät pakkoylityötä ja pidensivät irtisanomisaikoja.

Juttua ja otsikkoa päivitetty klo 15.37: TEM on oikonut julkisuudessa olleita tietoja. Ministeriön mukaan rekisteriä ei ole olemassa ja kaikki rekisterin valmistelun yhteydessä kerätyt tiedot on poistettu 6.11.2020 lain ja palveluntarjoajan kanssa tehdyn sopimuksen perusteella. Tehy on tyytyväinen ministeriön antamaan selvitykseen.