Aivojen päätöksentekoprosessi on suurelta osin tiedostamaton, mutta siihen voidaan siitä huolimatta vaikuttaa, todetaan aihetta käsittelevässä väitöskirjassa.

Akateemisen psykologian piirissä on perinteisesti suhtauduttu skeptisesti siihen, miten ihmiset selittävät päätöksiään. Selityksiä ei pidetä vain epäluotettavina vaan suorastaan tekaistuina.

Päätösten selittämisen on lisäksi todettu vaikuttavan häiritsevästi itse päätöksentekoprosessiin.

– Näiden ilmiöiden on oletettu johtuvan siitä, ettei ihminen pääse kiinni pääosin tiedostamattomiin päätöksentekoprosesseihin, sanoo psykologian maisteri Tuomas Leisti tiedotteessa.

– Nykyään väitetään usein – vastoin arkikokemusta – että emme tee päätöksiä tietoisen ajattelun seurauksena, vaan aivot tekevät päätöksen ilman että itse tiedostamme sitä. Jos päätökset syntyvät tällä tavoin, tiedostamattomien aivoprosessien pohjalta, mitkä oikein ovat ihmisten subjektiiviset perustelut päätöksilleen?

Leistin väitöskirjassa tietoisuus on jaettu kahteen muotoon, subjektiiviseen kokemukseen ja tietoiseen ajatteluun.

Nykykäsityksen mukaan tiedostamattomien päätöksentekoprosessien tulokset koetaan yleensä intuitiivisina vaikutelmina eli subjektiivisina kokemuksina. Väitöstutkimuksen tulosten perusteella tietoisen ajattelun rooli päätöksenteossa on puolestaan metakognitiivinen.

Tietoisen ajattelun tehtävä on valvoa ja ohjata päätöksentekoprosesseja esimerkiksi kohdentamalla tarkkaavaisuutta vaihtoehtojen eri ominaisuuksiin ja tarkkailemalla niiden merkitystä kokonaisvaikutelmassa.

– Metakognitiolla tarkoitetaan tässä tapauksessa ymmärrystä siitä, miten erilaisen asiat vaikuttavat päätöksiimme ja kokemuksiimme, ja subjektiiviset selityksemme päätöksillemme heijastelevat tällaista metakognitiivista ymmärrystä.

Metakognitiivisista kyvyistä näyttää tutkimuksen perusteella olevan hyötyä päätöksenteon johdonmukaisuuden kannalta silloin kun päätökset on perusteltava. Ilman tällaista laajempaa ymmärrystä liiasta ajattelusta voi kuitenkin olla jopa haittaa päätöksenteossa.

– Toisin sanoen, vaikka ajattelu ei suoranaisesti olisikaan päätösten takana, tietoisella ajattelulla voi vaikuttaa päätöksentekoon, Leisti tiivistää.

– Tällainen metakognitiivinen kyky on opittu: ihminen pystyy tekemään päätöksiä intuitiivisesti ajattelemattakin, mutta ilman metakognitiota hänellä ei ole mahdollisuutta ymmärtää, millä perusteilla päätös syntyy eikä liioin keinoja vaikuttaa kyseiseen prosessiin.

Leistin väitöskirja tarkastetaan tällä viikolla Helsingin yliopistossa.