Mediuutisten toimitus valitsi tiistaina 12. joulukuuta sata vuoden 2017 tärkeintä terveysalan vaikuttajaa.

Valinta tehtiin nyt seitsemättätoista kertaa.

Valintojen on tarkoitus tuoda näkyviin muutosta, joka on käynnissä terveysalalla.

Kyky yhteistyöhön on entistä tärkeämpi jatkossa, kun terveysalan kehittämiseen osallistuu nykyistäkin kirjavammista taustoista tulevia ammattilaisia.

Lähes kaikkia vaikuttajalistalle tänä vuonna päässeitä yhdistää se, että he tekevät työssään jollain tavoin yhteistyötä.

Terveysalan 100 vaikuttajaa -lista on jaettu kymmeneen kategoriaan.

Ne ovat Top 10, Keskustelunherättäjät, Yritysmaailma, Vuoden hyvät, Kandien valinnat, Arjen kehittäjät, Yhteistyön edistäjät, Uudistajat, Pitkäjänteiset ja Vuoden väitökset.

Listoista Top 10 ja Kandien valinta on pantu tärkeysjärjestykseen, mutta muiden kategorioiden vaikuttajat ovat sukunimen mukaisessa aakkosjärjestyksessä.

Täydellinen Terveysalan 100 vaikuttajaa -listaus vuodelta 2017 julkaistaan nyt tässä.

Top 10: Sote-yhteistyön edistäjät 1. Santeri Seppälä, Essoten päivystyspalvelujen ylilääkäri, palvelualuejohtaja ja Katja Saukkonen Etelä-Savon maakunnan LAPE-muutosagentti

Etelä-Savon sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä on kehittänyt eri ammattiryhmien, asiakkaiden ja järjestöjen yhteistyössä monitoimijapäivystyksen mallin, joka tuli käyttöön keskussairaalassa tänä vuonna. Monitoimijapäivystyksessä potilasta auttaa tarvittaessa myös esimerkiksi sosiaalityöntekijä. Mallilla on pystytty puuttumaan sosiaali- ja terveydenhuoltoa paljon kuormittavien potilaiden tilanteeseen aiempaa tehokkaammin.

Lue juttu voittajista: Ammattiryhmien raja-aidat rikkova Essoten päivystys toi Vuoden vaikuttaja -palkinnon.

Lain uudistaja 2. Hannu Hämäläinen

STM:n neuvotteleva virkamies. Ollut keskeisessä roolissa viemässä eteenpäin sote-tiedon toissijaisen käytön mahdollistavaa lakihanketta, jonka valmistelussa oli jo varhaisessa vaiheessa paljon sidosryhmien edustajia. On vaatinut taitoa tehdä yhteistyötä monien eri tahojen kanssa. Uusi laki luo pohjaa sosiaali- ja terveydenhuollon toiminnan ja laadun kehittämiselle, tutkimukselle sekä yritystoiminnalle.

Lue juttu Hannu Hämäläisestä: Sote-tietolaki avaa potilastiedot historiallisen laajaan käyttöön.

Kansanterveysongelman ratkoja 3. Kirsi Pietiläinen

Hus Lihavuuskeskuksen ylilääkäri, Helsingin yliopiston kliinisen metabolian professori. Pitkän linjan lihavuustutkija on ollut mukana kehittämässä vaikeasti ylipainoisten terveyslaihdutusvalmennusta verkkoon. Uusi kansallinen toiminta tuo asiakaslähtöisiä, digitaalisia ratkaisuja isoon kansanterveysongelmaan, johon tarttumiseen terveydenhuollolla on rajatut resurssit.

Lue juttu Kirsi Pietiläisestä: Valmennus täytti aukon lihavuuden hoidossa.

Sote-lain haastaja 4. Pertti Sakaranaho

Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin perusterveydenhuollon yksikön ylilääkäri. Toimi aktiivisena vaikuttajana, kun Meri-Lapin kunnat päättivät perustaa sote-yhteisyrityksen Mehiläisen kanssa. Yli miljardin euron arvoinen ulkoistussopimus hermostutti sosiaali- ja terveysministeriön ja vauhditti lakimuutosta vastaavien sopimusten vaikeuttamiseksi.

Kanta-palvelujen edistäjä 5. Marina Lindgren

Kelan Kanta-palvelujen yksikön johtaja. Lindgren on ollut yli kymmenen vuotta mukana kehittämässä Kanta-palveluja. Hän on sitkeästi vienyt Kantaa eteenpäin ja rakentanut yhteistyötä. Kanta-palveluista ovat nyt valmiina sähköinen resepti, potilastiedon arkisto, Omakanta, Kelain ja terveydenhuollon todistusten välitys Kelaan.

Tiukan paikan ministeri 6. Annika Saarikko

Perhe- ja peruspalveluministeri (kesk.). Aloitti uutena ministerinä kesällä haastavassa sote-uudistustilanteessa. On pitänyt aktiivisesti esillä sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisten arjen työn merkitystä uudistusten toteuttamisessa. Joutunut vakuuttelemaan, että hallitus pysyy yhtenäisenä repivistä sote-uudistukseen liittyvistä kiistoista huolimatta.

Lääkekehityskeskuksen edistäjä 7. Jukka Westermarck

Turun yliopiston syöpäbiologian professori. Tuonut rohkeasti esiin terveysalan tutkimusrahoituksen leikkausten vaikutuksia tutkimustyön laatuun ja muistuttanut rahoitusleikkausten riskeistä. Ajaa Suomeen lääkekehityskeskusta.

Keinohaiman rakentaja 8. Lorenzo Sandini

Eksoten sisätautien ja endokrinologian erikoislääkäri. Rohkea kokeilija, joka auttoi vapaa-aikanaan rakentamaan Tee se itse -keinohaiman potilaalleen. On mukana laajassa teknologiayrityksistä ja akateemisesta tutkimuksesta irrallisessa keinohaiman kehittäjien verkostossa.

Valinnanvapauden kokeilija 9. Laura Vuorensola

Ylä-Savon sote-kuntayhtymän alueen valinnanvapauskokeilun projektipäällikkö. Ylä-Savo pääsi sote-valinnanvapauden kokeilualueista ensimmäisenä liikkeelle. Alueen kokeilu on haastanut epäilyt, joiden mukaan valinnanvapaus ei voisi toimia isojen kaupunkien ulkopuolella.

Laaturekisterin äänitorvi 10. Lasse Lehtonen

Husin hallintoylilääkäri, Helsingin yliopiston terveysoikeuden professori. Edistää ja pitää esillä laaturekistereitä tänä vuonna perustetun kansallisen ohjausryhmän puheenjohtajana. Aktiivinen bloggari. Toimii viran ohella Uudenmaan sote-sopimusjohtamisesta vastaavana hankejohtajana.

---

Keskustelunherättäjät: Timo Aronkytö

Uudenmaan maakuntauudistuksen sote-muutosjohtaja. Ottaa julkisuudessakin aktiivisesti kantaa sote-valmisteluun ja tekee omia rautalankamallejaan päätöksenteon tueksi.

Teemu Elomaa

Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin päivystyspalvelujen ylilääkäri. Tyks joutui elokuussa kohtaamaan terrori-iskun uhrien vyöryn. Sairaalan päivystys selvisi Elomaan johdolla poikkeuksellisesta haasteesta julkisuuden paineessa.

Teppo Järvinen

Helsingin yliopiston ortopedian ja traumatologian professori. Herättänyt kommenteillaan lääkärikunnassa vahvoja tunteita ja keskustelua sairauksien ylidiagnostiikasta sekä taloudellisten sidonnaisuuksien haitallisesta vaikutuksesta hoitosuosituksiin.

Kai Kaasalainen

Tamron toimitusjohtaja. Aktiivinen some-viestijä, jonka lääketukku pystyi auttamaan apteekkeja ja sairaaloita, kun kilpailija Oriolan lääkejakelu oli it-ongelmien takia kriisissä.

Tero Kivelä

Hyksin silmätautien klinikan ylilääkäri, professori. Kerää vuosittain tilastoa uudenvuoden juhlinnan aiheuttamista silmävammoista. Ajaa aktiivisesti Kansainvälisen silmälääkäreiden liiton ehdotusta kieltää ilotulitteiden käyttö kuluttajilta.

Juhani Knuuti

Antidootti-portaalin päätoimittaja, valtakunnallisen PET-keskuksen johtaja, professori. Pyrkii Antidootin tiedeblogien avulla oikomaan virheellisiä terveysväittämiä ja saamaan aikaan kriittistä tutkittuun tietoon pohjaavaa keskustelua terveydestä ja hyvinvoinnista.

Aki Lindén

Husin toimitusjohtaja. Suomen suurimman sairaanhoitopiirin johtaja on puhunut sote-keskustelussa erikoissairaanhoidon aseman turvaamisen puolesta ja tuonut näkemyksensä vahvasti esiin.

Hanna Nohynek

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen rokotusohjelmayksikön ylilääkäri. Väsymätön rokotusten puolestapuhuja ja keväällä voimaan astuneen uuden tartuntatautilain jalkauttaja.

Antti Puolitaival

Kysin reumatologi. Julkaissut Facebookin kautta useita live-luentoja, joissa jakaa reumatietoa kansalaisille. Tarttui lääkäreitä ja potilaita paljon pohdituttavaan teemaan, kun Kysin reumapoliklinikka teki ravitsemuksesta kyselyn reumapotilaille.

Liina-Kaisa Tynkkynen

Tampereen yliopiston sosiaali- ja terveyspolitiikan yliopistonlehtori, THL:n erikoistutkija. Yksi harvoista yhteiskuntatieteilijöistä, joka ottaa aktiivisesti osaa taloustieteen, lääketieteen ja poliitikkojen hallitsemaan keskusteluun sote-uudistuksesta.

---

Yritysmaailma: Johanna Arola

Biopankkien Osuuskunta Suomen vt. toimitusjohtaja, Huslab patologian osastonylilääkäri. Iso tavoite täyttyi, kun Suomen biopankit koottiin yhteiseen osuuskuntaan. Sen on arveltu vauhdittavan kansainvälisten lääketutkimusten ja niihin liittyvän liiketoiminnan saamista Suomeen.

Päivi Kerkola

Pfizerin toimitusjohtaja. Vuoden alkupuolella aloittanut Lääketeollisuus ry:n puheenjohtaja edustaa koko lääkealan ääntä päätöksenteossa. Lääketeollisuus osallistui kesällä keskusteluun hoitojen vaikuttavuudesta lanseeraamalla seitsemälle kansantaudille mittarin hoidon vaikuttavuuden seurantaan.

Christer Nordstedt

Orionin tutkimuksesta ja tuotekehityksestä vastaava johtaja. Suurin suomalainen lääkeyritys sai Eli Lillyn palveluksessa työskennelleestä ruotsalaisesta lääketieteen tohtorista uuden luotsin tutkimustoimintaansa ja keskeisen vaikuttajan suomalaisen lääketutkimuksen infrastruktuurin rakentamisessa.

Markku Näreneva

Mehiläisen perusterveydenhuollon ja ulkoistusten liiketoimintajohtaja. Närenevan toimintasektorilla tapahtuu Suomen tähän asti suurin terveydenhuollon ulkoistaminen, kun Meri-Lapin kunnat aikovat siirtää kaikki terveyspalvelunsa 15 vuodeksi Mehiläisen hoitoon. Näreneva on ollut mukana myös Mehiläisen useissa valinnanvapauspiloteissa.

Samuel Myllykangas

Blueprint Geneticsin teknologiajohtaja, biologi. Yhtiön uraauurtava perinnöllisten sairauksien geenitestausta nopeuttava menetelmä syntyi Myllykankaan jatkotutkimuksesta. Lääkärien Tero-Pekka Alastalon ja Juha Koskenvuon kanssa perustettu yhtiö valittiin tänä vuonna Talouselämä-lehden kuumimpien startupien Top10 -listalle.

Samuli Saarni

OP Ryhmän terveys- ja hyvinvointiliiketoiminta-alueen johtaja. Yksikön ensimmäisenä johtajana Saarni kehittää OP Ryhmän terveyspalveluita, jotka ovat kiinnostavassa vaiheessa. Pankki- ja vakuutusalan iso toimija voi olla jatkossa nykyistä merkittävämpi vaikuttaja Suomen terveydenhuollossa.

Sami Salminen

Kunnanlääkärit Kiuruvesi Oy:n äänitorvi ja yleislääkäri. Salmisen ja kahden muun lääkärin perustama yksityinen perusterveydenhuollon palveluja tarjoava lääkäriasema Ylä-Savon sote -kuntayhtymässä aloitti STM:n kuluvan vuoden valinnanvapauskokeiluista ensimmäisenä.

Visa Sippola

Surgify Medicalin toimitusjohtaja ja yksi perustajista. Lääketieteen kandidaatin opintojen ohella Sippola paransi potilasturvallisuutta keksimällä suojamekanismin kirurgisiin poranteriin. MIT Technology Review nosti hänet sen vuoksi syyskuussa 35:n lupaavimman alle 35-vuotiaan uudistajan listalleen.

Teemu Suna

Nightingale Healthin toimitusjohtaja ja yksi perustajista. Voitti keväällä Solvers-tittelin YK:n ja Massachusettsin teknillisen korkeakoulun (MIT) keksintökisassa. Yhtiö kehitti teknologian, jonka avulla yhdestä veritestistä voi mitata 227 biomarkkeria kohtuuhintaan. Keksintö on osa ajankohtaista ennaltaehkäisevän lääketieteen nousua.

Petteri Viljanen

BCB Medicalin toimitusjohtaja ja perustaja. On mukana laatimassa Suomeen kansallista hoidon laaturekisteriä. Vaikuttavuuden mittaaminen on yhä keskeisempi tavoite terveydenhuollossa, ja siihen kaivataan välineitä. BCB Medical on vastannut tähän kysyntään ja tuottanut noin 200 kliinistä tautikohtaista laaturekisterijärjestelmää.

---

Kandien valinnat 1. Risto Pelkonen

Arkkiatria kuunnellaan edelleen herkällä korvalla.

2. Heikki Pälve

Eläkkeelle siirtynyt Lääkäriliiton toiminnanjohtaja.

3. Juhani Knuuti

Valtakunnallisen PET-keskuksen johtaja ja tiedebloggari.

4. Pippa Laukka

Urheilulääkäri ja Helsingin Sanomien kolumnisti.

5. Jukka Pelkonen

Itä-Suomen yliopiston lääketieteen laitoksen johtaja, professori.

6. Annu Tertsunen

Coronarian johtava ylilääkäri, Lääkäriliiton entinen piiriylilääkäri.

7. Inari Natri

Suomen Medisiinariliiton puheenjohtaja.

8. Timo Tuovinen

Oys-erityisvastuualueen piiriylilääkäri.

9. Joel Telkkä

Kansallisen koulutuksen arviointi­keskuksen opiskelijavaikuttaja.

10. Mirva Matikka

Nuorten Lääkärien Yhdistyksen Turun paikallisosaston puheenjohtaja, Duodecimin hallituksen jäsen.

---

Vuoden hyvät Tuomas Brinck

Hyksin ortopedian ja traumatologian erikoislääkäri. Valtakunnallisen traumarekisterin puolestapuhuja. Väitöstutkimus Töölön sairaalan traumarekisteristä ja 600 saksalaissairaalan yhteisestä traumarekisteristä alleviivasi rekisterin hyötyjä.

Heikki Hyöty ja Mikael Knip

Tampereen yliopiston virologian professori ja Helsingin yliopiston lastentautien professori. Hyödyn ja Knipin kehittämä rokote ykköstyypin diabeteksen ehkäisyyn etenee ensimmäistä kertaa ihmiskokeisiin.

Manu Jokela

Tyks neurotoimialueen neurologi, Taysin lihastautien tutkimuskeskuksen kansallinen asiantuntija. Valittiin vuoden nuoreksi tutkijaksi 2016 ja vuoden nuoreksi kliiniseksi tutkijaksi 2017. Löysi väitöstutkimuksessaan harvinaisen LOSMoN-geenivirheen ja siitä aiheutuvan uuden perinnöllisen lihaksen motoneuronisairauden, jota ei ole aiemmin kuvattu alan kirjallisuudessa.

Leena Laitinen

Husin osastonlääkäri, vastuulääkäri. Vastaa Husissa aloittaneesta, maan ensimmäisestä seksuaalista väkivaltaa kokeneiden tukikeskuksesta. Tarkoitus on levittää Seri-keskuksen malli muuallekin Suomeen.

Antti Lauerma

Hyks Tulehduskeskuksen toimialajohtaja, Helsingin yliopiston soveltavan ihotautien ja allergologian professori. Suomessa järjestetyn Euroopan suurimman allergiakonferenssin EAACIn paikallisen järjestelytoimikunnan puheenjohtaja.

Jukka Peltola

Tampereen yliopiston neurologian professori, Taysin ylilääkäri. Ollut mukana kehittämässä järjestelmää, joka seuraa epilepsiaa sairastavan yöaikaisia kohtauksia. Seurantajärjestelmä on tiettävästi ensimmäinen maailmassa.

Jukka Putaala

Hyksin neurologi. Vetää muun muassa laajaa kansainvälistä Secreto-hanketta, joka selvittää salasyntyisten aivoinfarktien syytä. Mukana kaikki Suomen yliopistosairaalat ja 15 tutkimuskeskusta 11 muussa maassa.

Terhi Tapiainen

Oysin lasten infektiolääkäri, Oulun yliopiston lasten infektiotutkimusryhmän johtaja. Ajanut raskaana olevien hinkuyskärokotetta Suomeen: se olisi turvallinen tapa tukkia reikiä vastasyntyneiden hinkuyskäsuojassa.

Arto Urtti

Itä-Suomen ja Helsingin yliopistojen biofarmasian professori. Vetää useita lääketutkimushankkeita, joissa haetaan uusia lääkkeitä esimerkiksi silmäsairauksien hoitoon.

Johanna Uusimaa

Oulun yliopiston lastenneurologian professori. Sai ison Tulevaisuuden pediatria -apurahan. Tutkii työryhmineen harvinaisia lasten perinnöllisiä aivosairauksia, jotka oirehtivat kehityshäiriöinä, epilepsiana tai erilaisina liikehäiriöinä.

---

Arjen kehittäjät Maaret Castrén

Hyks Akuutin toimialajohtaja, akuuttilääketieteen professori. Valittiin toukokuussa maailman elvytysjärjestöjen kansainvälisen kattojärjestön Ilcorin sihteeriksi ja järjestön historian ensimmäiseksi hallituksen naisjäseneksi. Castrén on Helsingin yliopiston ensimmäinen akuuttilääketieteen professori, joka aloitti virassaan viime vuoden lopulla.

Jorma Komulainen

Käypä hoito -suositusten päätoimittaja. Oli tuomassa ja kehittämässä Suomeen kaivattuja Vältä viisaasti -ohjeita, jotka otettiin käyttöön vuoden alussa.

Ilkka Käsmä

Jyväskylän Keskustan terveysaseman apulais- ylilääkäri, ma. perusturvan vastaava lääkäri ja avosairaanhoidon palvelupäällikkö. Jyväskylä on yksi viidestä ministeriön sote-kokeilualueesta. Keskustan asema pyrki aktiivisesti mukaan kokeiluun kehittääkseen ja modernisoidakseen omaa toimintaansa.

Jussi Niemi-Pynttäri

Helsinki Pohjoisen psykiatria- ja päihdekeskuksen ylilääkäri. Vienyt viestiä uusien hoitomuotojen implementoinnin tärkey- destä. Niemi-Pynttärin mielestä työyhteisön pitää tietoisesti luopua totutuista tekemisen tavoista ja järjestelmällisesti taklata esteitä tuoreempien hoitokäytäntöjen tieltä.

Krista Papp

Husin Lohjan nuorisopsykiatrian tehostetun avohoidon yksikön nuorisopsykiatrian osastonylilääkäri. Papp ja hänen tiiminsä ovat virittäneet psykiatrisen hoidon tiiviiksi ja saaneet lyhennettyä venyneitä hoitojaksoja. Lohjan sairaanhoitoalueen nuoriso- psykiatrian osastohoidon tarve laski viime vuonna 28 prosenttia.

Sari Risku

Seinäjoen keskussairaalan diabeteskeskuksen vastuulääkäri, osaston- ylilääkäri. Seinäjoella otettiin koppi valtakunnallisesta diabeteksen hoidon keskittämisestä ja perustettiin potilaslähtöinen diabeteskeskus. Uudistus tehtiin ilman lisäresursseja, ja Risku oli yksi hankkeen vetäjistä.

Antti Saari

Kysin lastentautien erikoislääkäri, lastenendokrinologiaan erikoistuva lääkäri. Tutkimustyön tulokset näkyvät Suomen lastenneuvoloissa käyttöön otetuissa kasvunseurannan mittareissa. Sai tänä vuonna Euroopan lastenendokrinologijärjestön vuoden nuoren tutkijan palkinnon.

Johannes Savolainen

Tyksin kliinisen allergologian professori. Oli mukana interventiotutkimuksessa, joka vähensi koululaisten allergiaruokavaliot murto-osaan. Tutkimuksen tulokset julkistettiin tänä vuonna Helsingissä pidetyssä EAACI-allergiakonferenssissa.

Tuulikki Sokka-Isler

Keski-Suomen sairaanhoitopiirin reumasairauksien poliklinikan osastonylilääkäri, Itä-Suomen yliopiston reumatologian professori. Kehittänyt reuman hoidon uusia toimintamalleja Jyväskylän keskussairaalassa. Reumapotilaiden hoidon tulokset ovat parantuneet muun muassa nivelreumapotilaiden etäseurannan avulla.

Maria Virkki

Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymän hallintoylilääkäri, Kehittämisen ja terveyden edistämisen tulosaluejohtaja. Virkin luotsaamassa Case Manager -toimintamallissa paljon erikoissairaanhoidon palveluita käyttävien hoitoa koordinoivat asiakaspäälliköt. Tavoitteena on päivystyskierteen katkaiseminen.

---

Yhteistyön edistäjät Pekka Aho

Hyks Vatsakeskuksen verisuonikirurgi. Aho kollegoineen on dokumentoinut revenneen vatsa-aortan pullistuman hoidon simuloinnista saatuja hyviä tuloksia. Simulointi on kohentanut henkilöstön luottamusta omaan osaamiseensa ja selkeyttänyt rooleja toimenpiteessä.

Timo Alalääkkölä

Oys TestLabin projektipäällikkö. Edistää julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyötä ja vauhdittaa uusien terveysalan tuotteiden kehitystä ja käyttöönottoa järjestämällä yrityksille tuotteiden testaus- mahdollisuuksia ja käyttäjäpalautetta sairaalan työntekijöiltä.

Mikael von und zu Fraunberg

Kysin neurokirurgian apulaisylilääkäri. Kysin moniammatillinen työryhmä kehitti neuromodulaatiohoitopolkua, jotta kipustimulaattorihoidon vaikuttavuutta pystytään paremmin seuraamaan. Vuorovaikutus potilaisiin on tiivistynyt.

Kirsi Jahnukainen ja Ulla Wartiovaara-Kautto

Husin lastenhematologi ja onkologi, Karoliinisen instituutin lasten syöpätautien vieraileva professori Jahnukainen ja Hyks Syöpäkeskuksen hematologian yksikön osastonylilääkäri Wartiovaara-Kautto yhdistivät voimansa yli toimialarajan ja perustivat etnisten anemioiden poliklinikan.

Pauliina Molander ja Jukka Raittinen

Hus Peijaksen sairaalan sisätautien ja gastroentero- logian erikoislääkäri Molander ja Vantaan Martinlaakson terveysaseman lääkäri Raittinen pitävät yhdessä IBD-vastaanottoa Vantaalla Tikkurilan terveysasemalla. Pilottihankkeella pyritään takaamaan laadukas hoito kasvavalle IBD-potilasjoukolle ja tuki terveyskeskuslääkäreille. Helpottaa erikoissairaanhoidon painetta.

Outi Mäkelä

Uudenmaan maakuntahallituksen puheenjohtaja. Yliopistosairaalapaikkakunnat tiivistivät yhteistyötään ajaakseen etujaan sote- ja maakuntauudistuksessa. R5:ksi nimetty viiden maakunnan ryhmä kokoontuu kuukausittain.

Teuvo Määttä

Husin ensihoidon vastuulääkäri. Tehnyt pitkän uran ensihoidon koulutuksen ja viranomaisyhteistyön kehittäjänä. Sai Konrad ReijoWaaran palkinnon.

Kyösti Oikarinen

Oulun yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan dekaani, suu- ja leukakirurgian professori. Valintakoeuudistuksen kärkimies. Edistänyt myös Oulun lääketieteellisen tiedekunnan ja yritysten yhteistyötä.

Anne Pitkäranta

Husin tutkimusjohtaja. Kehittää Husin ja yritysten yhteistyötä. Uutta tänä vuonna muun muassa Testbed-testaustila ja virtuaalitodellisuuden laboratorio Hus VR Lab.

Johanna Suvanto

Siun soten mielenterveys ja päihdepalvelujen palvelupäällikkö, ylilääkäri. Alkuvuodesta jokaiseen maakunnan terveyskeskukseen perustettiin niin sanottu integraatiotiimi, joka kokoontuu vähintään kerran kuukaudessa pohtimaan, miten voitaisiin vähentää asiakkaiden pompottelua.

---

Uudistajat Anne Juuti

Hyks Vatsakeskuksen vs. osastoylilääkäri, gastrokirurgi. Oli Vatsakeskuksessa ottamassa käyttöön lean-menetelmää, jonka avulla toiminta sujuvoitui ja lihavuusleikkausten laatu parani merkittävästi.

Mikko Kauppinen

GE Healthcare Suomen Health Innovation Villagen kyläpäällikkö. Vetää Suomessa GE:n ekosysteemihankkeita. Nosti esiin Käypä hoito -suositusten terveysalan startupeille aiheuttaman hidasteen.

Nina Lindfors

Hyksin Testbedin hankejohtaja, ylilääkäri. Hyks avasi keväällä Lindforsin johdolla terveysteknologiaa ja -palve- luja kehittäville yrityksille mahdollisuuden testata tuotteitaan aidossa sairaalaympäristössä.

Tuomo Mehtälä

Tyks Korvaklinikan ylilääkäri. Oli mukana aloittamassa uutta toimintamallia, jossa Tyks Vakka-Suomen sairaala aloitti polikliinisen kirurgian ajanvarauspoliklinikoilla. Se pelasti sairaalan toiminnan, kun keskittämisasetus vei sairaalalta anestesiaa vaativat leik- kaukset.

Aura Pyykönen

Hus Hyvinkään sairaalassa naistentauteihin ja synnytyksiin erikoistuva lääkäri. Pyykösen syyskuussa tarkastettu väitöstutkimus oli Suomessa ensimmäinen, jossa käytettiin synnytysten hoidon laatumittareita. Löydökset viittaavat todellisiin eroihin synnytyssairaaloiden toimintakulttuureissa.

Heikki Ruskoaho

Helsingin yliopiston professori, STM:n selvityshenkilö. Selvitti lääkekorvausjärjestelmän ajantasaisuutta kuluvan vuoden lääkesäästöihin liittyen. Ehdotti muun muassa hintakilpailun lisäämistä viitehintajärjestelmässä.

Mart Saarma

Helsingin yliopiston Biotekniikan instituutin johtaja, professori. Johtaa suomalaistutkimusta, jossa Parkinsonin taudin etenemisen eläinkokeissa pysäyttänyt ja rappeutuneita hermosoluja regeneroinut hermokasvutekijä eteni potilaskokeisiin.

Hannu Välimäki

Apotti Oy:n toimitusjohtaja. Paljon odotuksia ja epäilyjä herättävä, asiakas- ja potilastietojärjestelmiä uudistava Apotti on edennyt testausvaiheeseen. Vuoden aikana toiset järjestelmätoimittajat epäilivät, ollaanko Apotista rakentamassa valtakunnallista järjestelmää.

Maiju Welling

Potilasvakuutuskeskuksen potilasturvallisuuslääkäri. Ensimmäinen potilasturvallisuuslääkäri aloitti työsarkansa toivomalla, että terveydenhuollon yksiköt hyödyntäisivät paremmin Potilasvakuutuskeskuksen tilastoja ja tutkimuksia omassa potilasturvallisuustyössään.

Heikki Wiik

Oysin pehmytkudoskirurgian vastuualuejohtaja. Toi Suomeen Oulun lääketieteellisessä tiedekunnassa alkavan hospitalistin lisäkoulutusohjelman. Sen myötä potilaan kokonaisvaltaista hoitoa koordinoivat yhdyslääkärit rantautuvat pian suomalaisiinkin sairaaloihin.

---

Pitkäjänteiset Kari Askonen

Ylitornion johtava lääkäri. Työskennellyt yli neljännesvuosisadan Ylitornion terveyskeskuksessa. Pitää puhelintaan aina auki potilaille korvatakseen sitä, että yhteispäivystys on sadan kilometrin päässä.

Patrik Finne

Suomen munuaistautirekisterin vastaava lääkäri, Hyksin nefrologi. Pyörittänyt hyvin toimivaa laaturekisteriä. Taistellut aktiivisesti rekisterin rahoituksen puolesta sen jälkeen, kun THL ilmoitti säästöpaineiden vuoksi lopettavansa rahoituksen.

Hannu Juvonen

Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirin johtaja. Juvosen piti alun perin olla määräaikaisessa virassaan vuoden 2019 alkuun, jolloin sote- ja maakuntauudistuksen oli määrä tulla voimaan. Lupautui viime kesänä lykkäämään eläköitymistään, kunnes uudistus toteutuu.

Matti Kaivosoja

Keski-Pohjanmaan sosiaali- ja terveyspalvelukuntayhtymä Soiten psykiatrian ylilääkäri, toimialuejohtaja. Pitkän linjan toimija väestön mielenterveyden edistämisessä ja palvelujärjestelmän kehittämisessä. Sai tänä vuonna Psykiatrian tutkimussäätiön Mielenterveyspalkinnon.

Pirkko Lepola

Kansallisen lastenlääkäreiden tutkimusverkoston Finpedmedin ja Pohjoismaisen verkoston NordicPedMedin toiminnanjohtaja. Tänä vuonna aloittaneen NordicPedMedin tavoitteena on tehostaa uusien lapsille tarpeellisten lääkehoitojen kehittämistä sekä lisätä lääkkeiden saatavuutta ja tietoa niiden käytöstä.

Olli Lohi

Taysin lasten syöpäosaston osastonylilääkäri. Lohen tutkimusryhmä tutkii lasten leukemiaa perehtymällä taudin syntymekanismeihin ja auttaa kehittämään uusia lääkehoitoja. Oli myös perustamassa vuoden alussa aloittanutta lasten varhaisvaiheen lääketutkimuksiin keskittyvää tutkimuskeskusta Taysiin.

Hannu Puolijoki

Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin johtajaylilääkäri. Marraskuussa tuli täyteen 20 vuotta tehtävässä. Omien sanojensa mukaan Suomen pisimpään hommassa ollut johtajaylilääkäri.

Kirsi Varhila

STM:n ohjausosaston osastopäällikkö. Veti vauhdilla kokoon valinnanvapauslain uutta muotoilua ministeriössä. Suorapuheinen virkamies, ei sorru jargoniin.

Liisa-Maria Voipio-Pulkki

STM:n hyvinvointi- ja palveluosaston osastopäällikkö. Sote-uudistuksen keskeinen tekijä. Ollut mukana kaikissa soten tuotantokausissa eri vaalikausilla, aikanaan jo Paras-hankkeessa. Tuntee kentän ja päätöksentekijät.

Asta Wallenius

Työ- ja elinkeinoministeriön kehittämispäällikkö. Vienyt terveysalan kasvustrategiaa eteenpäin ministeriössä ja ollut rakentamassa yhteistyötä eri ministeriöiden välille.

---

Vuoden väitökset Emmi Bruun

LT, proviisori, Itä-Suomen yliopisto. "Väitöstutkimus osoittaa, että iäkkäiden potilaiden epilepsian lääkehoito on haastavaa. Tutkimus osoitti, että iäkkäiden epilepsian ennuste on hyvä. Useimmat saavat hyvän hoitovasteen ensimmäisestä lääkehoidosta ja saavuttavat kohtauksettomuuden."

Juuso Heikkinen

LT, Oulun yliopisto. "Tutkimus osoitti, että akillesjännerepeämän leikkaushoidolla pohjelihaksen voimat palautuvat nopeammin ja täydellisemmin kuin konservatiivisella hoidolla. Väitöskirjatyön tulokset myös kyseenalaistivat aikaisemmin yleisesti käytetyn lihaskalvovahvikkeen käyttöä lihasjännerepeämän leikkaushoidossa."

Ville Huovinen

LT, Turun yliopisto. "Väitöskirjatutkimus osoittaa, että säännöllisellä voimaharjoittelulla on positiivinen vaikutus luuntiheyteen ja luuytimen sokeriaineenvaihduntaan. Tulosten pohjalta voidaan suunnitella aiempaa yksilöllisempiä elämäntapainterventioita lihavuuteen ja insuliiniresistenssiin liittyvien luun häiriötilojen ehkäisyssä ja hoidossa.”

Jutta Huvila

LT, Turun yliopisto. "Väitöskirja kuvaa uuden merkkiainepaneelin käytettäväksi kohdunrungon syövän ennusteenmääritykseen hoitopäätösten avuksi. Uusi ennustetieto parantaa potilaiden mahdollisuuksia saada räätälöityjä hoitopäätöksiä."

Miia Kaartinen

LT, Tampereen yliopisto. "Työn osa-alueet muodostavat mielenkiintoisen kokonaisuuden ja antavat uutta tietoa sekä tieteen alalla että sovellettavaksi kliiniseen työhön."

Niko Kivinen

LT, Itä-Suomen yliopisto. "Väitöstutkimus osoitti, että solunsisäisen puhdistusmekanismin, autofagian, häiriintyminen on merkittävässä roolissa silmänpohjan ikärappeuman synnyssä. Tämä tieto auttaa kehittämään entistä parempia hoitomenetelmiä silmänpohjan ikärappeumaan."

Mika Kontro

LT, Helsingin yliopisto. "Akuuttia leukemiaa käsitellyt tutkimus edustaa läpimurtoa syöpädiagnostiikassa ja hoidon henkilökohtaisessa suunnittelussa. Tutkimuksessa esitetty läpimurto on kohta käypää hoitoa erilaisten syöpien hoidossa."

Jussi Nikkola

LT, Tampereen yliopisto. "Aihe on ajankohtainen ja kliinisesti erittäin merkityksellinen. Työn tuloksia voidaan hyödyntää kliinisessä työssä haimatulehduspotilaiden jatkohoitoa suunniteltaessa."

Svetlana Oshukova

LT, Helsingin yliopisto. "Ajankohtainen aihe, jonka yhteiskunnallinen merkitys on viime aikoina korostunut. Psykopatiapiirteitä käsitellyt tutkimus myös peilaa eroja suomalaisten ja hollantilaisten nuorten välillä."

Maria Siponen

HLT, Oulun yliopisto. "Väitöskirjatyön tuloksena todettiin, että kilpirauhasen vajaatoiminta liittyy punajäkälätautiin ja että triamsinoloni-asetonidi ja takrolimusiini ovat tehokkaampia kuin lumelääke suun lichen planuksen hoidossa. Työ on tuonut uutta tietoa suun lichen planuksen etiologiasta ja kehittänyt sen hoitoa.

Näin väitöslista syntyi: Mediuutiset pyysi lääkäreitä kouluttavista tiedekunnista ehdotuksia Vuoden väitökset -listaa varten. Toimitus valitsi listalle kaksi väitöstä jokaisesta tiedekunnasta ja lyhensi valintojen perustelut.