Mediuutisten toimitus valitsi tiistaina 12. joulukuuta sata vuoden 2017 tärkeintä terveysalan vaikuttajaa.
Valinta tehtiin nyt seitsemättätoista kertaa.
Valintojen on tarkoitus tuoda näkyviin muutosta, joka on käynnissä terveysalalla.
Kyky yhteistyöhön on entistä tärkeämpi jatkossa, kun terveysalan kehittämiseen osallistuu nykyistäkin kirjavammista taustoista tulevia ammattilaisia.
Lähes kaikkia vaikuttajalistalle tänä vuonna päässeitä yhdistää se, että he tekevät työssään jollain tavoin yhteistyötä.
Terveysalan 100 vaikuttajaa -lista on jaettu kymmeneen kategoriaan.
Ne ovat Top 10, Keskustelunherättäjät, Yritysmaailma, Vuoden hyvät, Kandien valinnat, Arjen kehittäjät, Yhteistyön edistäjät, Uudistajat, Pitkäjänteiset ja Vuoden väitökset.
Listoista Top 10 ja Kandien valinta on pantu tärkeysjärjestykseen, mutta muiden kategorioiden vaikuttajat ovat sukunimen mukaisessa aakkosjärjestyksessä.
Täydellinen Terveysalan 100 vaikuttajaa -listaus vuodelta 2017 julkaistaan nyt tässä.
Top 10: Sote-yhteistyön edistäjät 1. Santeri Seppälä, Essoten päivystyspalvelujen ylilääkäri, palvelualuejohtaja ja Katja Saukkonen Etelä-Savon maakunnan LAPE-muutosagenttiEtelä-Savon sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä on kehittänyt eri ammattiryhmien, asiakkaiden ja järjestöjen yhteistyössä monitoimijapäivystyksen mallin, joka tuli käyttöön keskussairaalassa tänä vuonna. Monitoimijapäivystyksessä potilasta auttaa tarvittaessa myös esimerkiksi sosiaalityöntekijä. Mallilla on pystytty puuttumaan sosiaali- ja terveydenhuoltoa paljon kuormittavien potilaiden tilanteeseen aiempaa tehokkaammin.
Lue juttu voittajista: Ammattiryhmien raja-aidat rikkova Essoten päivystys toi Vuoden vaikuttaja -palkinnon.
Lain uudistaja 2. Hannu HämäläinenSTM:n neuvotteleva virkamies. Ollut keskeisessä roolissa viemässä eteenpäin sote-tiedon toissijaisen käytön mahdollistavaa lakihanketta, jonka valmistelussa oli jo varhaisessa vaiheessa paljon sidosryhmien edustajia. On vaatinut taitoa tehdä yhteistyötä monien eri tahojen kanssa. Uusi laki luo pohjaa sosiaali- ja terveydenhuollon toiminnan ja laadun kehittämiselle, tutkimukselle sekä yritystoiminnalle.
Lue juttu Hannu Hämäläisestä: Sote-tietolaki avaa potilastiedot historiallisen laajaan käyttöön.
Kansanterveysongelman ratkoja 3. Kirsi PietiläinenHus Lihavuuskeskuksen ylilääkäri, Helsingin yliopiston kliinisen metabolian professori. Pitkän linjan lihavuustutkija on ollut mukana kehittämässä vaikeasti ylipainoisten terveyslaihdutusvalmennusta verkkoon. Uusi kansallinen toiminta tuo asiakaslähtöisiä, digitaalisia ratkaisuja isoon kansanterveysongelmaan, johon tarttumiseen terveydenhuollolla on rajatut resurssit.
Lue juttu Kirsi Pietiläisestä: Valmennus täytti aukon lihavuuden hoidossa.
Sote-lain haastaja 4. Pertti SakaranahoLänsi-Pohjan sairaanhoitopiirin perusterveydenhuollon yksikön ylilääkäri. Toimi aktiivisena vaikuttajana, kun Meri-Lapin kunnat päättivät perustaa sote-yhteisyrityksen Mehiläisen kanssa. Yli miljardin euron arvoinen ulkoistussopimus hermostutti sosiaali- ja terveysministeriön ja vauhditti lakimuutosta vastaavien sopimusten vaikeuttamiseksi.
Kanta-palvelujen edistäjä 5. Marina LindgrenKelan Kanta-palvelujen yksikön johtaja. Lindgren on ollut yli kymmenen vuotta mukana kehittämässä Kanta-palveluja. Hän on sitkeästi vienyt Kantaa eteenpäin ja rakentanut yhteistyötä. Kanta-palveluista ovat nyt valmiina sähköinen resepti, potilastiedon arkisto, Omakanta, Kelain ja terveydenhuollon todistusten välitys Kelaan.
Tiukan paikan ministeri 6. Annika SaarikkoPerhe- ja peruspalveluministeri (kesk.). Aloitti uutena ministerinä kesällä haastavassa sote-uudistustilanteessa. On pitänyt aktiivisesti esillä sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisten arjen työn merkitystä uudistusten toteuttamisessa. Joutunut vakuuttelemaan, että hallitus pysyy yhtenäisenä repivistä sote-uudistukseen liittyvistä kiistoista huolimatta.
Lääkekehityskeskuksen edistäjä 7. Jukka WestermarckTurun yliopiston syöpäbiologian professori. Tuonut rohkeasti esiin terveysalan tutkimusrahoituksen leikkausten vaikutuksia tutkimustyön laatuun ja muistuttanut rahoitusleikkausten riskeistä. Ajaa Suomeen lääkekehityskeskusta.
Keinohaiman rakentaja 8. Lorenzo SandiniEksoten sisätautien ja endokrinologian erikoislääkäri. Rohkea kokeilija, joka auttoi vapaa-aikanaan rakentamaan Tee se itse -keinohaiman potilaalleen. On mukana laajassa teknologiayrityksistä ja akateemisesta tutkimuksesta irrallisessa keinohaiman kehittäjien verkostossa.
Valinnanvapauden kokeilija 9. Laura VuorensolaYlä-Savon sote-kuntayhtymän alueen valinnanvapauskokeilun projektipäällikkö. Ylä-Savo pääsi sote-valinnanvapauden kokeilualueista ensimmäisenä liikkeelle. Alueen kokeilu on haastanut epäilyt, joiden mukaan valinnanvapaus ei voisi toimia isojen kaupunkien ulkopuolella.
Laaturekisterin äänitorvi 10. Lasse LehtonenHusin hallintoylilääkäri, Helsingin yliopiston terveysoikeuden professori. Edistää ja pitää esillä laaturekistereitä tänä vuonna perustetun kansallisen ohjausryhmän puheenjohtajana. Aktiivinen bloggari. Toimii viran ohella Uudenmaan sote-sopimusjohtamisesta vastaavana hankejohtajana.
---
Keskustelunherättäjät: Timo AronkytöUudenmaan maakuntauudistuksen sote-muutosjohtaja. Ottaa julkisuudessakin aktiivisesti kantaa sote-valmisteluun ja tekee omia rautalankamallejaan päätöksenteon tueksi.
Teemu ElomaaVarsinais-Suomen sairaanhoitopiirin päivystyspalvelujen ylilääkäri. Tyks joutui elokuussa kohtaamaan terrori-iskun uhrien vyöryn. Sairaalan päivystys selvisi Elomaan johdolla poikkeuksellisesta haasteesta julkisuuden paineessa.
Teppo JärvinenHelsingin yliopiston ortopedian ja traumatologian professori. Herättänyt kommenteillaan lääkärikunnassa vahvoja tunteita ja keskustelua sairauksien ylidiagnostiikasta sekä taloudellisten sidonnaisuuksien haitallisesta vaikutuksesta hoitosuosituksiin.
Kai KaasalainenTamron toimitusjohtaja. Aktiivinen some-viestijä, jonka lääketukku pystyi auttamaan apteekkeja ja sairaaloita, kun kilpailija Oriolan lääkejakelu oli it-ongelmien takia kriisissä.
Tero KiveläHyksin silmätautien klinikan ylilääkäri, professori. Kerää vuosittain tilastoa uudenvuoden juhlinnan aiheuttamista silmävammoista. Ajaa aktiivisesti Kansainvälisen silmälääkäreiden liiton ehdotusta kieltää ilotulitteiden käyttö kuluttajilta.
Juhani KnuutiAntidootti-portaalin päätoimittaja, valtakunnallisen PET-keskuksen johtaja, professori. Pyrkii Antidootin tiedeblogien avulla oikomaan virheellisiä terveysväittämiä ja saamaan aikaan kriittistä tutkittuun tietoon pohjaavaa keskustelua terveydestä ja hyvinvoinnista.
Aki LindénHusin toimitusjohtaja. Suomen suurimman sairaanhoitopiirin johtaja on puhunut sote-keskustelussa erikoissairaanhoidon aseman turvaamisen puolesta ja tuonut näkemyksensä vahvasti esiin.
Hanna NohynekTerveyden ja hyvinvoinnin laitoksen rokotusohjelmayksikön ylilääkäri. Väsymätön rokotusten puolestapuhuja ja keväällä voimaan astuneen uuden tartuntatautilain jalkauttaja.
Antti PuolitaivalKysin reumatologi. Julkaissut Facebookin kautta useita live-luentoja, joissa jakaa reumatietoa kansalaisille. Tarttui lääkäreitä ja potilaita paljon pohdituttavaan teemaan, kun Kysin reumapoliklinikka teki ravitsemuksesta kyselyn reumapotilaille.
Liina-Kaisa TynkkynenTampereen yliopiston sosiaali- ja terveyspolitiikan yliopistonlehtori, THL:n erikoistutkija. Yksi harvoista yhteiskuntatieteilijöistä, joka ottaa aktiivisesti osaa taloustieteen, lääketieteen ja poliitikkojen hallitsemaan keskusteluun sote-uudistuksesta.
---
Yritysmaailma: Johanna ArolaBiopankkien Osuuskunta Suomen vt. toimitusjohtaja, Huslab patologian osastonylilääkäri. Iso tavoite täyttyi, kun Suomen biopankit koottiin yhteiseen osuuskuntaan. Sen on arveltu vauhdittavan kansainvälisten lääketutkimusten ja niihin liittyvän liiketoiminnan saamista Suomeen.
Päivi KerkolaPfizerin toimitusjohtaja. Vuoden alkupuolella aloittanut Lääketeollisuus ry:n puheenjohtaja edustaa koko lääkealan ääntä päätöksenteossa. Lääketeollisuus osallistui kesällä keskusteluun hoitojen vaikuttavuudesta lanseeraamalla seitsemälle kansantaudille mittarin hoidon vaikuttavuuden seurantaan.
Christer NordstedtOrionin tutkimuksesta ja tuotekehityksestä vastaava johtaja. Suurin suomalainen lääkeyritys sai Eli Lillyn palveluksessa työskennelleestä ruotsalaisesta lääketieteen tohtorista uuden luotsin tutkimustoimintaansa ja keskeisen vaikuttajan suomalaisen lääketutkimuksen infrastruktuurin rakentamisessa.
Markku NärenevaMehiläisen perusterveydenhuollon ja ulkoistusten liiketoimintajohtaja. Närenevan toimintasektorilla tapahtuu Suomen tähän asti suurin terveydenhuollon ulkoistaminen, kun Meri-Lapin kunnat aikovat siirtää kaikki terveyspalvelunsa 15 vuodeksi Mehiläisen hoitoon. Näreneva on ollut mukana myös Mehiläisen useissa valinnanvapauspiloteissa.
Samuel MyllykangasBlueprint Geneticsin teknologiajohtaja, biologi. Yhtiön uraauurtava perinnöllisten sairauksien geenitestausta nopeuttava menetelmä syntyi Myllykankaan jatkotutkimuksesta. Lääkärien Tero-Pekka Alastalon ja Juha Koskenvuon kanssa perustettu yhtiö valittiin tänä vuonna Talouselämä-lehden kuumimpien startupien Top10 -listalle.
Samuli SaarniOP Ryhmän terveys- ja hyvinvointiliiketoiminta-alueen johtaja. Yksikön ensimmäisenä johtajana Saarni kehittää OP Ryhmän terveyspalveluita, jotka ovat kiinnostavassa vaiheessa. Pankki- ja vakuutusalan iso toimija voi olla jatkossa nykyistä merkittävämpi vaikuttaja Suomen terveydenhuollossa.
Sami SalminenKunnanlääkärit Kiuruvesi Oy:n äänitorvi ja yleislääkäri. Salmisen ja kahden muun lääkärin perustama yksityinen perusterveydenhuollon palveluja tarjoava lääkäriasema Ylä-Savon sote -kuntayhtymässä aloitti STM:n kuluvan vuoden valinnanvapauskokeiluista ensimmäisenä.
Visa SippolaSurgify Medicalin toimitusjohtaja ja yksi perustajista. Lääketieteen kandidaatin opintojen ohella Sippola paransi potilasturvallisuutta keksimällä suojamekanismin kirurgisiin poranteriin. MIT Technology Review nosti hänet sen vuoksi syyskuussa 35:n lupaavimman alle 35-vuotiaan uudistajan listalleen.
Teemu SunaNightingale Healthin toimitusjohtaja ja yksi perustajista. Voitti keväällä Solvers-tittelin YK:n ja Massachusettsin teknillisen korkeakoulun (MIT) keksintökisassa. Yhtiö kehitti teknologian, jonka avulla yhdestä veritestistä voi mitata 227 biomarkkeria kohtuuhintaan. Keksintö on osa ajankohtaista ennaltaehkäisevän lääketieteen nousua.
Petteri ViljanenBCB Medicalin toimitusjohtaja ja perustaja. On mukana laatimassa Suomeen kansallista hoidon laaturekisteriä. Vaikuttavuuden mittaaminen on yhä keskeisempi tavoite terveydenhuollossa, ja siihen kaivataan välineitä. BCB Medical on vastannut tähän kysyntään ja tuottanut noin 200 kliinistä tautikohtaista laaturekisterijärjestelmää.
---
Kandien valinnat 1. Risto PelkonenArkkiatria kuunnellaan edelleen herkällä korvalla.
2. Heikki PälveEläkkeelle siirtynyt Lääkäriliiton toiminnanjohtaja.
3. Juhani KnuutiValtakunnallisen PET-keskuksen johtaja ja tiedebloggari.
4. Pippa LaukkaUrheilulääkäri ja Helsingin Sanomien kolumnisti.
5. Jukka PelkonenItä-Suomen yliopiston lääketieteen laitoksen johtaja, professori.
6. Annu TertsunenCoronarian johtava ylilääkäri, Lääkäriliiton entinen piiriylilääkäri.
7. Inari NatriSuomen Medisiinariliiton puheenjohtaja.
8. Timo TuovinenOys-erityisvastuualueen piiriylilääkäri.
9. Joel TelkkäKansallisen koulutuksen arviointikeskuksen opiskelijavaikuttaja.
10. Mirva MatikkaNuorten Lääkärien Yhdistyksen Turun paikallisosaston puheenjohtaja, Duodecimin hallituksen jäsen.
---
Vuoden hyvät Tuomas BrinckHyksin ortopedian ja traumatologian erikoislääkäri. Valtakunnallisen traumarekisterin puolestapuhuja. Väitöstutkimus Töölön sairaalan traumarekisteristä ja 600 saksalaissairaalan yhteisestä traumarekisteristä alleviivasi rekisterin hyötyjä.
Heikki Hyöty ja Mikael KnipTampereen yliopiston virologian professori ja Helsingin yliopiston lastentautien professori. Hyödyn ja Knipin kehittämä rokote ykköstyypin diabeteksen ehkäisyyn etenee ensimmäistä kertaa ihmiskokeisiin.
Manu JokelaTyks neurotoimialueen neurologi, Taysin lihastautien tutkimuskeskuksen kansallinen asiantuntija. Valittiin vuoden nuoreksi tutkijaksi 2016 ja vuoden nuoreksi kliiniseksi tutkijaksi 2017. Löysi väitöstutkimuksessaan harvinaisen LOSMoN-geenivirheen ja siitä aiheutuvan uuden perinnöllisen lihaksen motoneuronisairauden, jota ei ole aiemmin kuvattu alan kirjallisuudessa.
Leena LaitinenHusin osastonlääkäri, vastuulääkäri. Vastaa Husissa aloittaneesta, maan ensimmäisestä seksuaalista väkivaltaa kokeneiden tukikeskuksesta. Tarkoitus on levittää Seri-keskuksen malli muuallekin Suomeen.
Antti LauermaHyks Tulehduskeskuksen toimialajohtaja, Helsingin yliopiston soveltavan ihotautien ja allergologian professori. Suomessa järjestetyn Euroopan suurimman allergiakonferenssin EAACIn paikallisen järjestelytoimikunnan puheenjohtaja.
Jukka PeltolaTampereen yliopiston neurologian professori, Taysin ylilääkäri. Ollut mukana kehittämässä järjestelmää, joka seuraa epilepsiaa sairastavan yöaikaisia kohtauksia. Seurantajärjestelmä on tiettävästi ensimmäinen maailmassa.
Jukka PutaalaHyksin neurologi. Vetää muun muassa laajaa kansainvälistä Secreto-hanketta, joka selvittää salasyntyisten aivoinfarktien syytä. Mukana kaikki Suomen yliopistosairaalat ja 15 tutkimuskeskusta 11 muussa maassa.
Terhi TapiainenOysin lasten infektiolääkäri, Oulun yliopiston lasten infektiotutkimusryhmän johtaja. Ajanut raskaana olevien hinkuyskärokotetta Suomeen: se olisi turvallinen tapa tukkia reikiä vastasyntyneiden hinkuyskäsuojassa.
Arto UrttiItä-Suomen ja Helsingin yliopistojen biofarmasian professori. Vetää useita lääketutkimushankkeita, joissa haetaan uusia lääkkeitä esimerkiksi silmäsairauksien hoitoon.
Johanna UusimaaOulun yliopiston lastenneurologian professori. Sai ison Tulevaisuuden pediatria -apurahan. Tutkii työryhmineen harvinaisia lasten perinnöllisiä aivosairauksia, jotka oirehtivat kehityshäiriöinä, epilepsiana tai erilaisina liikehäiriöinä.
---
Arjen kehittäjät Maaret CastrénHyks Akuutin toimialajohtaja, akuuttilääketieteen professori. Valittiin toukokuussa maailman elvytysjärjestöjen kansainvälisen kattojärjestön Ilcorin sihteeriksi ja järjestön historian ensimmäiseksi hallituksen naisjäseneksi. Castrén on Helsingin yliopiston ensimmäinen akuuttilääketieteen professori, joka aloitti virassaan viime vuoden lopulla.
Jorma KomulainenKäypä hoito -suositusten päätoimittaja. Oli tuomassa ja kehittämässä Suomeen kaivattuja Vältä viisaasti -ohjeita, jotka otettiin käyttöön vuoden alussa.
Ilkka KäsmäJyväskylän Keskustan terveysaseman apulais- ylilääkäri, ma. perusturvan vastaava lääkäri ja avosairaanhoidon palvelupäällikkö. Jyväskylä on yksi viidestä ministeriön sote-kokeilualueesta. Keskustan asema pyrki aktiivisesti mukaan kokeiluun kehittääkseen ja modernisoidakseen omaa toimintaansa.
Jussi Niemi-PynttäriHelsinki Pohjoisen psykiatria- ja päihdekeskuksen ylilääkäri. Vienyt viestiä uusien hoitomuotojen implementoinnin tärkey- destä. Niemi-Pynttärin mielestä työyhteisön pitää tietoisesti luopua totutuista tekemisen tavoista ja järjestelmällisesti taklata esteitä tuoreempien hoitokäytäntöjen tieltä.
Krista PappHusin Lohjan nuorisopsykiatrian tehostetun avohoidon yksikön nuorisopsykiatrian osastonylilääkäri. Papp ja hänen tiiminsä ovat virittäneet psykiatrisen hoidon tiiviiksi ja saaneet lyhennettyä venyneitä hoitojaksoja. Lohjan sairaanhoitoalueen nuoriso- psykiatrian osastohoidon tarve laski viime vuonna 28 prosenttia.
Sari RiskuSeinäjoen keskussairaalan diabeteskeskuksen vastuulääkäri, osaston- ylilääkäri. Seinäjoella otettiin koppi valtakunnallisesta diabeteksen hoidon keskittämisestä ja perustettiin potilaslähtöinen diabeteskeskus. Uudistus tehtiin ilman lisäresursseja, ja Risku oli yksi hankkeen vetäjistä.
Antti SaariKysin lastentautien erikoislääkäri, lastenendokrinologiaan erikoistuva lääkäri. Tutkimustyön tulokset näkyvät Suomen lastenneuvoloissa käyttöön otetuissa kasvunseurannan mittareissa. Sai tänä vuonna Euroopan lastenendokrinologijärjestön vuoden nuoren tutkijan palkinnon.
Johannes SavolainenTyksin kliinisen allergologian professori. Oli mukana interventiotutkimuksessa, joka vähensi koululaisten allergiaruokavaliot murto-osaan. Tutkimuksen tulokset julkistettiin tänä vuonna Helsingissä pidetyssä EAACI-allergiakonferenssissa.
Tuulikki Sokka-IslerKeski-Suomen sairaanhoitopiirin reumasairauksien poliklinikan osastonylilääkäri, Itä-Suomen yliopiston reumatologian professori. Kehittänyt reuman hoidon uusia toimintamalleja Jyväskylän keskussairaalassa. Reumapotilaiden hoidon tulokset ovat parantuneet muun muassa nivelreumapotilaiden etäseurannan avulla.
Maria VirkkiPäijät-Hämeen hyvinvointiyhtymän hallintoylilääkäri, Kehittämisen ja terveyden edistämisen tulosaluejohtaja. Virkin luotsaamassa Case Manager -toimintamallissa paljon erikoissairaanhoidon palveluita käyttävien hoitoa koordinoivat asiakaspäälliköt. Tavoitteena on päivystyskierteen katkaiseminen.
---
Yhteistyön edistäjät Pekka AhoHyks Vatsakeskuksen verisuonikirurgi. Aho kollegoineen on dokumentoinut revenneen vatsa-aortan pullistuman hoidon simuloinnista saatuja hyviä tuloksia. Simulointi on kohentanut henkilöstön luottamusta omaan osaamiseensa ja selkeyttänyt rooleja toimenpiteessä.
Timo AlalääkköläOys TestLabin projektipäällikkö. Edistää julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyötä ja vauhdittaa uusien terveysalan tuotteiden kehitystä ja käyttöönottoa järjestämällä yrityksille tuotteiden testaus- mahdollisuuksia ja käyttäjäpalautetta sairaalan työntekijöiltä.
Mikael von und zu FraunbergKysin neurokirurgian apulaisylilääkäri. Kysin moniammatillinen työryhmä kehitti neuromodulaatiohoitopolkua, jotta kipustimulaattorihoidon vaikuttavuutta pystytään paremmin seuraamaan. Vuorovaikutus potilaisiin on tiivistynyt.
Kirsi Jahnukainen ja Ulla Wartiovaara-KauttoHusin lastenhematologi ja onkologi, Karoliinisen instituutin lasten syöpätautien vieraileva professori Jahnukainen ja Hyks Syöpäkeskuksen hematologian yksikön osastonylilääkäri Wartiovaara-Kautto yhdistivät voimansa yli toimialarajan ja perustivat etnisten anemioiden poliklinikan.
Pauliina Molander ja Jukka RaittinenHus Peijaksen sairaalan sisätautien ja gastroentero- logian erikoislääkäri Molander ja Vantaan Martinlaakson terveysaseman lääkäri Raittinen pitävät yhdessä IBD-vastaanottoa Vantaalla Tikkurilan terveysasemalla. Pilottihankkeella pyritään takaamaan laadukas hoito kasvavalle IBD-potilasjoukolle ja tuki terveyskeskuslääkäreille. Helpottaa erikoissairaanhoidon painetta.
Outi MäkeläUudenmaan maakuntahallituksen puheenjohtaja. Yliopistosairaalapaikkakunnat tiivistivät yhteistyötään ajaakseen etujaan sote- ja maakuntauudistuksessa. R5:ksi nimetty viiden maakunnan ryhmä kokoontuu kuukausittain.
Teuvo MäättäHusin ensihoidon vastuulääkäri. Tehnyt pitkän uran ensihoidon koulutuksen ja viranomaisyhteistyön kehittäjänä. Sai Konrad ReijoWaaran palkinnon.
Kyösti OikarinenOulun yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan dekaani, suu- ja leukakirurgian professori. Valintakoeuudistuksen kärkimies. Edistänyt myös Oulun lääketieteellisen tiedekunnan ja yritysten yhteistyötä.
Anne PitkärantaHusin tutkimusjohtaja. Kehittää Husin ja yritysten yhteistyötä. Uutta tänä vuonna muun muassa Testbed-testaustila ja virtuaalitodellisuuden laboratorio Hus VR Lab.
Johanna SuvantoSiun soten mielenterveys ja päihdepalvelujen palvelupäällikkö, ylilääkäri. Alkuvuodesta jokaiseen maakunnan terveyskeskukseen perustettiin niin sanottu integraatiotiimi, joka kokoontuu vähintään kerran kuukaudessa pohtimaan, miten voitaisiin vähentää asiakkaiden pompottelua.
---
Uudistajat Anne JuutiHyks Vatsakeskuksen vs. osastoylilääkäri, gastrokirurgi. Oli Vatsakeskuksessa ottamassa käyttöön lean-menetelmää, jonka avulla toiminta sujuvoitui ja lihavuusleikkausten laatu parani merkittävästi.
Mikko KauppinenGE Healthcare Suomen Health Innovation Villagen kyläpäällikkö. Vetää Suomessa GE:n ekosysteemihankkeita. Nosti esiin Käypä hoito -suositusten terveysalan startupeille aiheuttaman hidasteen.
Nina LindforsHyksin Testbedin hankejohtaja, ylilääkäri. Hyks avasi keväällä Lindforsin johdolla terveysteknologiaa ja -palve- luja kehittäville yrityksille mahdollisuuden testata tuotteitaan aidossa sairaalaympäristössä.
Tuomo MehtäläTyks Korvaklinikan ylilääkäri. Oli mukana aloittamassa uutta toimintamallia, jossa Tyks Vakka-Suomen sairaala aloitti polikliinisen kirurgian ajanvarauspoliklinikoilla. Se pelasti sairaalan toiminnan, kun keskittämisasetus vei sairaalalta anestesiaa vaativat leik- kaukset.
Aura PyykönenHus Hyvinkään sairaalassa naistentauteihin ja synnytyksiin erikoistuva lääkäri. Pyykösen syyskuussa tarkastettu väitöstutkimus oli Suomessa ensimmäinen, jossa käytettiin synnytysten hoidon laatumittareita. Löydökset viittaavat todellisiin eroihin synnytyssairaaloiden toimintakulttuureissa.
Heikki RuskoahoHelsingin yliopiston professori, STM:n selvityshenkilö. Selvitti lääkekorvausjärjestelmän ajantasaisuutta kuluvan vuoden lääkesäästöihin liittyen. Ehdotti muun muassa hintakilpailun lisäämistä viitehintajärjestelmässä.
Mart SaarmaHelsingin yliopiston Biotekniikan instituutin johtaja, professori. Johtaa suomalaistutkimusta, jossa Parkinsonin taudin etenemisen eläinkokeissa pysäyttänyt ja rappeutuneita hermosoluja regeneroinut hermokasvutekijä eteni potilaskokeisiin.
Hannu VälimäkiApotti Oy:n toimitusjohtaja. Paljon odotuksia ja epäilyjä herättävä, asiakas- ja potilastietojärjestelmiä uudistava Apotti on edennyt testausvaiheeseen. Vuoden aikana toiset järjestelmätoimittajat epäilivät, ollaanko Apotista rakentamassa valtakunnallista järjestelmää.
Maiju WellingPotilasvakuutuskeskuksen potilasturvallisuuslääkäri. Ensimmäinen potilasturvallisuuslääkäri aloitti työsarkansa toivomalla, että terveydenhuollon yksiköt hyödyntäisivät paremmin Potilasvakuutuskeskuksen tilastoja ja tutkimuksia omassa potilasturvallisuustyössään.
Heikki WiikOysin pehmytkudoskirurgian vastuualuejohtaja. Toi Suomeen Oulun lääketieteellisessä tiedekunnassa alkavan hospitalistin lisäkoulutusohjelman. Sen myötä potilaan kokonaisvaltaista hoitoa koordinoivat yhdyslääkärit rantautuvat pian suomalaisiinkin sairaaloihin.
---
Pitkäjänteiset Kari AskonenYlitornion johtava lääkäri. Työskennellyt yli neljännesvuosisadan Ylitornion terveyskeskuksessa. Pitää puhelintaan aina auki potilaille korvatakseen sitä, että yhteispäivystys on sadan kilometrin päässä.
Patrik FinneSuomen munuaistautirekisterin vastaava lääkäri, Hyksin nefrologi. Pyörittänyt hyvin toimivaa laaturekisteriä. Taistellut aktiivisesti rekisterin rahoituksen puolesta sen jälkeen, kun THL ilmoitti säästöpaineiden vuoksi lopettavansa rahoituksen.
Hannu JuvonenKanta-Hämeen sairaanhoitopiirin johtaja. Juvosen piti alun perin olla määräaikaisessa virassaan vuoden 2019 alkuun, jolloin sote- ja maakuntauudistuksen oli määrä tulla voimaan. Lupautui viime kesänä lykkäämään eläköitymistään, kunnes uudistus toteutuu.
Matti KaivosojaKeski-Pohjanmaan sosiaali- ja terveyspalvelukuntayhtymä Soiten psykiatrian ylilääkäri, toimialuejohtaja. Pitkän linjan toimija väestön mielenterveyden edistämisessä ja palvelujärjestelmän kehittämisessä. Sai tänä vuonna Psykiatrian tutkimussäätiön Mielenterveyspalkinnon.
Pirkko LepolaKansallisen lastenlääkäreiden tutkimusverkoston Finpedmedin ja Pohjoismaisen verkoston NordicPedMedin toiminnanjohtaja. Tänä vuonna aloittaneen NordicPedMedin tavoitteena on tehostaa uusien lapsille tarpeellisten lääkehoitojen kehittämistä sekä lisätä lääkkeiden saatavuutta ja tietoa niiden käytöstä.
Olli LohiTaysin lasten syöpäosaston osastonylilääkäri. Lohen tutkimusryhmä tutkii lasten leukemiaa perehtymällä taudin syntymekanismeihin ja auttaa kehittämään uusia lääkehoitoja. Oli myös perustamassa vuoden alussa aloittanutta lasten varhaisvaiheen lääketutkimuksiin keskittyvää tutkimuskeskusta Taysiin.
Hannu PuolijokiEtelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin johtajaylilääkäri. Marraskuussa tuli täyteen 20 vuotta tehtävässä. Omien sanojensa mukaan Suomen pisimpään hommassa ollut johtajaylilääkäri.
Kirsi VarhilaSTM:n ohjausosaston osastopäällikkö. Veti vauhdilla kokoon valinnanvapauslain uutta muotoilua ministeriössä. Suorapuheinen virkamies, ei sorru jargoniin.
Liisa-Maria Voipio-PulkkiSTM:n hyvinvointi- ja palveluosaston osastopäällikkö. Sote-uudistuksen keskeinen tekijä. Ollut mukana kaikissa soten tuotantokausissa eri vaalikausilla, aikanaan jo Paras-hankkeessa. Tuntee kentän ja päätöksentekijät.
Asta WalleniusTyö- ja elinkeinoministeriön kehittämispäällikkö. Vienyt terveysalan kasvustrategiaa eteenpäin ministeriössä ja ollut rakentamassa yhteistyötä eri ministeriöiden välille.
---
Vuoden väitökset Emmi BruunLT, proviisori, Itä-Suomen yliopisto. "Väitöstutkimus osoittaa, että iäkkäiden potilaiden epilepsian lääkehoito on haastavaa. Tutkimus osoitti, että iäkkäiden epilepsian ennuste on hyvä. Useimmat saavat hyvän hoitovasteen ensimmäisestä lääkehoidosta ja saavuttavat kohtauksettomuuden."
Juuso HeikkinenLT, Oulun yliopisto. "Tutkimus osoitti, että akillesjännerepeämän leikkaushoidolla pohjelihaksen voimat palautuvat nopeammin ja täydellisemmin kuin konservatiivisella hoidolla. Väitöskirjatyön tulokset myös kyseenalaistivat aikaisemmin yleisesti käytetyn lihaskalvovahvikkeen käyttöä lihasjännerepeämän leikkaushoidossa."
Ville HuovinenLT, Turun yliopisto. "Väitöskirjatutkimus osoittaa, että säännöllisellä voimaharjoittelulla on positiivinen vaikutus luuntiheyteen ja luuytimen sokeriaineenvaihduntaan. Tulosten pohjalta voidaan suunnitella aiempaa yksilöllisempiä elämäntapainterventioita lihavuuteen ja insuliiniresistenssiin liittyvien luun häiriötilojen ehkäisyssä ja hoidossa.”
Jutta HuvilaLT, Turun yliopisto. "Väitöskirja kuvaa uuden merkkiainepaneelin käytettäväksi kohdunrungon syövän ennusteenmääritykseen hoitopäätösten avuksi. Uusi ennustetieto parantaa potilaiden mahdollisuuksia saada räätälöityjä hoitopäätöksiä."
Miia KaartinenLT, Tampereen yliopisto. "Työn osa-alueet muodostavat mielenkiintoisen kokonaisuuden ja antavat uutta tietoa sekä tieteen alalla että sovellettavaksi kliiniseen työhön."
Niko KivinenLT, Itä-Suomen yliopisto. "Väitöstutkimus osoitti, että solunsisäisen puhdistusmekanismin, autofagian, häiriintyminen on merkittävässä roolissa silmänpohjan ikärappeuman synnyssä. Tämä tieto auttaa kehittämään entistä parempia hoitomenetelmiä silmänpohjan ikärappeumaan."
Mika KontroLT, Helsingin yliopisto. "Akuuttia leukemiaa käsitellyt tutkimus edustaa läpimurtoa syöpädiagnostiikassa ja hoidon henkilökohtaisessa suunnittelussa. Tutkimuksessa esitetty läpimurto on kohta käypää hoitoa erilaisten syöpien hoidossa."
Jussi NikkolaLT, Tampereen yliopisto. "Aihe on ajankohtainen ja kliinisesti erittäin merkityksellinen. Työn tuloksia voidaan hyödyntää kliinisessä työssä haimatulehduspotilaiden jatkohoitoa suunniteltaessa."
Svetlana OshukovaLT, Helsingin yliopisto. "Ajankohtainen aihe, jonka yhteiskunnallinen merkitys on viime aikoina korostunut. Psykopatiapiirteitä käsitellyt tutkimus myös peilaa eroja suomalaisten ja hollantilaisten nuorten välillä."
Maria SiponenHLT, Oulun yliopisto. "Väitöskirjatyön tuloksena todettiin, että kilpirauhasen vajaatoiminta liittyy punajäkälätautiin ja että triamsinoloni-asetonidi ja takrolimusiini ovat tehokkaampia kuin lumelääke suun lichen planuksen hoidossa. Työ on tuonut uutta tietoa suun lichen planuksen etiologiasta ja kehittänyt sen hoitoa.
Näin väitöslista syntyi: Mediuutiset pyysi lääkäreitä kouluttavista tiedekunnista ehdotuksia Vuoden väitökset -listaa varten. Toimitus valitsi listalle kaksi väitöstä jokaisesta tiedekunnasta ja lyhensi valintojen perustelut.