Tämän päivän lapset ja nuoret kasvavat näyttöjen ääressä. Ei kuitenkaan tiedetä, kuinka paljon ruutuaikaa on haitaksi, tai mitä pitkän aikavälin fyysisiä ja psykologisia vaikutuksia runsaalla ruutuajalla on.

– Tällä tutkimusalalla ei ole tehty paljon seurantatutkimuksia. Tehtyjen tutkimusten tulokset ovat olleet hyvin ristiriitaisia, minkä takia johtopäätöksiä syy-yhteyksistä ei ole voitu tehdä, Folkhälsanin tutkimuskeskuksen tutkija Elina Engberg toteaa.

Folkhälsanin tutkimuskeskuksen Fin-HIT-tutkijat ovat seuranneet yhdessä muun muassa Helsingin yliopiston kanssa yli 5 000 lapsen ruutuaikaa ja painon kehitystä kolmen vuoden ajan. Tulokset julkaistiin arvostetussa Journal of Adolescent Health -tiedejulkaisussa.

Lasten keskimääräinen ikä oli tutkimuksen alussa 11 vuotta ja seurantajakson lopussa 14 vuotta.

He raportoivat, kuinka monta tuntia vapaa-ajastaan he käyttivät katsellen televisiota, videoita ja elokuvia sekä käyttäen tietokonetta niin arkipäivinä kuin viikonloppuisinkin. Lasten paino ja pituus mitattiin tutkimuksen alussa ja lopussa.

Tulos oli, että lapsuuden runsas ruutuaika erityisesti viikonloppuisin on yhteydessä korkeampaan painoindeksiin (BMI) nuorilla. Ruutuaika myös lisääntyy siirryttäessä lapsuudesta nuoruuteen.

Aiemmat tutkimukset ovat keskittyneet viikkoon kokonaisuutena

Yhteys runsaan ruutuajan ja korkean painon välillä ei tullut tutkimusryhmälle yllätyksenä. Kehon ollessa liikkumaton energiankulutus laskee, mikä tarkoittaa sitä, että ruutuaika vaikuttaa kehon energiatasapainoon.

Yllättävää sen sijaan oli varsin voimakas yhteys viikonloppujen runsaan – vähintään 4 tuntia päivässä – ruutuajan ja tulevan korkean painoindeksin välillä.

– Viikonloppuisin lapsilla on enemmän aikaa olla ruudun ääressä, ja toisaalta myös enemmän aikaa liikkua. Aiemmat tutkimukset ovat keskittyneet viikkoon kokonaisuutena. Tästä syystä tulos oli erityisen kiinnostava, Engberg toteaa.

Painonnousun lisäksi ruutuajalla on taipumusta lisääntyä siirryttäessä lapsuudesta nuoruuteen. Vähintään kolme tuntia televisio-ohjelmia arkipäivisin katsovien lasten osuus kasvoi 16 prosentista 23 prosenttiin kolmen vuoden tutkimusjakson aikana.

Vähintään neljä tuntia viikonloppuisin katsovien lasten osuus taas kasvoi 19 prosentista 30 prosenttiin.

– Olisi hyvä, jos edes osan ruutuaikaa voisi vaihtaa aktiivisempiin ajanviettotapoihin kuten yhdessä ulkoiluun, tai oikeastaan mihin tahansa, mikä katkaisee passiivisen ruudun katselun ja saa lapsen liikkeelle, Engberg sanoo.

Fin-HIT on valtakunnallinen tieteellinen tutkimus, joka keskittyy lasten ja nuorten terveyteen ja elintapoihin. Tutkimuksen tavoitteena on tunnistaa perimän ja elintapojen vaikutus tämän päivän ja tulevaisuuden lasten terveyteen.

Lue lisää, mitä tiede sanoo ylipainosta: