Britannian terveysviranomaisten ja Oxfordin yliopiston tutkimuksen mukaan Pfizer-BioNTech- ja AstraZeneca-rokotteiden tarjoama suoja koronaviruksen deltavarianttia vastaan heikkenee kolmen kuukauden jälkeen.

Tutkimuksen mukaan kaksi annosta Pfizer-BioNTech-rokotetta saaneiden suoja deltavarianttia vastaan kolme kuukautta toisen rokoteannoksen jälkeen oli 75 prosenttia. AstraZenecan rokotteen vastaava luku oli 61 prosenttia.

Suojan taso on kuitenkin edelleen varsin hyvä, jos sitä verrataan esimerkiksi influenssarokotteisiin. Britanniassa käytetään myös lyhyempää aikaa rokotteiden välillä, mikä johtaa vähäisempään vasta-aineiden määrään.

Kaksi viikkoa jälkimmäisen rokoteannoksen jälkeen Pfizer-BioNTech-rokotteen suoja oli 85 prosenttia ja AstraZenecan 68 prosenttia.

Tutkimusta varten tutkittiin 2 580 000 nenänielunäytettä 380 000 satunnaisesti valitulta henkilöltä ajanjaksolla 1.12.2020–16.5.2021 ja verrattiin niitä 810 000 näytteeseen 360 000 henkilöltä ajanjaksolla 17.5.2021–1.8.2021.

Tutkimusta ei ole vielä vertaisarvioitu.

Rokotteiden tehon heikkeneminen oli voimakkaampaa 35-vuotiaiden ja sitä vanhempien keskuudessa.

Tutkimuksen mukaan kahden rokoteannoksen jälkeen koronavirustartunnan saaneiden viruskuorma on samaa tasoa rokottamattomien kanssa, mikä tarkoittaisi sitä, että myös tartunnan saaneet rokotetut levittäisivät koronavirusta.

”Rokotteet soveltuvat todennäköisesti parhaiten vakavien tautimuotojen ehkäisemiseen ja hieman huonommin tartuntojen ehkäisemiseen”, Oxfordin tutkija Koen Pouwels sanoi uutistoimisto Reutersin mukaan.

Kolmannen rokotteen aikataulu epäselvä

Tutkimus kuvastaa tarvetta kolmannelle rokoteannokselle. Yhdysvaltojen tartuntatautivirasto CDC suunnittelee kolmannen rokoteannoksen jakamista ensi kuusta alkaen. Israel aloitti kolmannen rokoteannoksen jakamisen heinäkuussa.

Euroopan lääkevirasto EMA arvioi toissa viikolla, että kolmannen rokoteannoksen hyödyistä tarvitaan vielä lisätietoa.

”Tällä hetkellä on liian aikaista sanoa, tarvitaanko (kolmas) tehosteannos, kun rokotukset ovat vielä kesken ja riittävää tutkimustietoa rokotesuojan kestosta ei ole”, EMA sanoi tuolloin.

Myös Suomi on aloittanut varautumisen kolmanteen rokoteannokseen. Rokoteannoksia vuosille 2022 ja 2023 on jo ostettu, mutta rokotusaikataulu on vielä epäselvä.

Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin diagnostiikkajohtaja Lasse Lehtonen ja Husin toimitusjohtaja Markku Mäkijärvi arvioivat viime viikolla Ilta-Sanomille, että rokoteannosten jakelu aloitettaisiin todennäköisesti niistä henkilöistä, joiden immuunivaste on normaalia alhaisempi.

Lehtonen ja Mäkijärvi kuitenkin korostivat, että eivät ole mukana päättämässä rokotteiden jakamisesta.

Kansallinen rokotusasiantuntijaryhmä Krar keskustelee koronarokotteiden tehosteannosten tarpeesta kokouksessaan 30. elokuuta.

Päivitetty 19.8.2021 klo 15:27: Juttuun lisätty maininnat suojatehon tasosta verrattuna influenssarokotteeseen ja tieto Britannian Suomea lyhyemmästä rokotevälistä.