Työterveyslaitoksen Miten Suomi voi? -tutkimuksen ennakkotuloksista käy ilmi, että koronakevään aikana suomalaisten työhyvinvointi kehittyi hiukan aiempaa parempaan suuntaan. Työn imu lisääntyi ja työuupumuksen ydinoire eli krooninen väsymys väheni.

Kyselyyn vastasi 1 077 työikäistä suomalaista. Taloustutkimus teki Työterveyslaitoksen toimeksiannosta ensimmäinen kyselyn vuoden vaihteessa 2019-2020 ja seurantakyselyn touko-kesäkuussa 2020.

– Lisääntynyt etätyö ja läheisyys perheissä näyttävät vaikuttaneen myönteisesti työhön ja tuoneen siihen positiivista virettä, sanoo tutkimusprofessori Jari Hakanen Työterveyslaitoksesta.

– Muutokset ovat kuitenkin melko lieviä.

Hakasen mukaan ehkä hieman yllättäen työn imu kasvoi varsinkin henkilöillä, joilla oli kouluikäisiä tai nuorempia lapsia. Sen sijaan yleisessä hyvinvoinnissa tai mielenterveydessä ei tämän tutkimuksen perusteella havaittu muutoksia viime kevään aikana.

Kokemukset voimakkaasti lisääntyneestä etätyöstä vaihtelivat. Miten Suomi voi? -kyselyssä 42 prosenttia ilmoitti tehneensä koronatilanteesta johtuen aiempaa enemmän etätöitä ja 36 prosenttia oli viimeisen kuukauden aikana tehnyt etätöitä vähintään kolme neljäsosaa työajastaan.

Vaikka suuri osa etätyön tekijöistä koki lisääntyneen etätyön positiivisena, löytyi myös niitä, joilla tylsistymisen kokemukset ja yleinen tyytymättömyys työhön olivat lisääntyneet.

– Tutkimuksemme mukaan lähijohdon ja johtajien työuupumus lisääntyi hieman, kertoo erikoistutkija Janne Kaltiainen Työterveyslaitoksesta.

Etätyö asettaakin johtajille uudenlaisia vaatimuksia, sillä töiden järjestelemiseen, tiedonkulkuun ja yhteydenpitoon liittyviä rutiineja pitää luoda uudelleen. Esimiesten pitää varmistaa, että kaikkien työ säilyy mielekkäänä ja prosessit sujuvat.

– Työpaikoilla tulisikin nyt huolehtia esimiesten jaksamisesta. Esimies joutuu poikkeustilanteessa huolehtimaan monista asioista normaalin arjen työn sujuvuuden lisäksi, Kaltiainen sanoo.

Miten Suomi voi -tutkimuksen mukaan niillä, jotka tekivät työtä pelkästään lähikontaktissa muiden ihmisten kanssa, ei havaittu koronakevään aikana merkittäviä muutoksia työhyvinvoinnissa. Kuitenkin myös he kokivat kroonisen työväsymyksen vähentyneen ja terveydentilansa kohentuneen.

– Tutkimuksemme mukaan sekä esimiehiltä ja työtovereilta saatu tuki että aloitteellinen uusien työtapojen omaksuminen ylläpitävät työn imua ja vähentävät riskiä työuupua, joten niihin kannattaa jatkossakin panostaa työpaikoilla, kannustaa Jari Hakanen.