Helsingin yliopiston apulaisprofessorin Sara Wickströmin johtama kansainvälinen tutkimusryhmä on tunnistanut hiustenlähtöä todennäköisesti estävän mekanismin.

Karvatupen kantasolut, jotka edistävät hiustenkasvua, voivat pidentää ikäänsä muuttamalla aineenvaihduntaansa. Helsingissä ja Saksan Kölnissä työskentelevä tutkimusryhmä on osoittanut hiirillä tehdyissä tutkimuksissa, että rictor-nimisellä proteiinilla on ratkaiseva rooli tässä prosessissa.

Tutkimus on julkaistu Cell Metabolism -julkaisussa.

Ultraviolettisäteily ja muut ympäristötekijät vaurioittavat päivittäin ihmisten kudoksia. Keho poistaa ja uusii vaurioituneita kudoksia jatkuvasti.

Kudosten kasvua edistävät, erikoistuneet kantasolut korvaavat kuolleen aineksen. Kudosten toiminta on riippuvainen tällaisten kantasolujen aktiivisuudesta ja terveydestä, sillä niiden toiminnan heikkeneminen johtaa kudosten ikääntymiseen.

– Kantasolujen ratkaisevan tärkeä rooli ikääntymisessä on jo selvitetty, mutta näiden solujen ylläpitoa sääteleviä mekanismeja tunnetaan huonosti. Ihon karvatuppi sopii täydellisesti näiden mekanismien tutkimiseen, koska sen toiminta tunnetaan hyvin ja sen kantasolut ovat helposti tunnistettavia, Wickström kertoo tiedotteessa.

Jokaisen karvatupen uusiutumiskierron lopussa, jolloin uusi karva syntyy, kantasolut palaavat omalle paikalleen ja jakautumattomaan tilaan. Tuoreen tutkimuksen tärkein löydös on se, että tämä kantasolutilaan palautuminen edellyttää muutosta solun aineenvaihdunnassa. Se siirtyy glutamiiniin perustuvasta aineenvaihdunnasta ja soluhengityksestä glukoosin pilkkomiseen.

Muutoksen käynnistävät rictor-proteiinin viestintä ja kudoksen matala happipitoisuus. Vastaavasti rictor-proteiinin puuttuminen heikensi kantasolun palautuvuutta ja sai aikaan kantasolujen hitaan hiipumisen sekä ikääntymisestä johtuvan hiustenlähdön.

Tutkimusryhmän jäsenet loivat geneettisen hiirimallin tutkiakseen rictor-proteiinin toimintaa ja havaitsivat, että hiirillä, joilta puuttui rictor-proteiini, karvatuppien uusiutuminen ja kierto hidastui huomattavasti. Ikääntyvien, rictor-puutoksesta kärsivien hiirien karva alkoi lähteä ja kantasolumäärä pienentyä.

Jatkotutkimuksilla voidaan selvittää, miten näitä prekliinisiä tuloksia voitaisiin hyödyntää ihmisen kantasolubiologiassa ja mahdollisesti myös lääkehoidoissa, joilla suojeltaisiin karvatuppia ikääntymiseltä.

– Meitä innostaa erityisesti havainto, että glutaminaasin estäjällä voitiin palauttaa rictor-puutoksesta kärsivien hiirten kantasolutoiminta. Se todistaa oikeaksi periaatteen, jonka mukaan aineenvaihduntaan vaikuttamalla saatetaan voida tehostaa kudosten uusiutumiskykyä huomattavasti, Wickström sanoo.