Puheen rajoittaminen julkisissa tiloissa olisi tehokas keino rajoittaa koronatartuntojen leviämistä, kirjottaa The Atlantic.

– Tartuntojen jokainen reitti hiljenisi, jos puhuisimme vähemmän tai hiljempaa julkisissa tiloissa, Coloradon yliopiston professori Jose L. Jiminez sanoo yhdysvaltalaislehdelle.

– Tämä on hyvin selvä fakta. Siinä ei ole mitään kiistanalaista.

Jiminez tutkii työkseen tartuntojen leviämistä.

– Totuus on, että jos jokainen lopettaisi puhumisen kuukaudeksi tai pariksi, pandemia kuolisi pois, hän sanoo.

Puhumisen rajoittaminen vähentää suusta karkaavien pisaroiden ja aerosolien määrää. Kuiskatessa tai hengittäessä ei erity isompia pisaroita

Jiminezin mukaan hiljaisessa puheessa aerosoleja erittyy viisi kertaa vähemmän kuin huutaessa. Täysin hiljaa olemiseen ero on 50-kertainen.

Tämä tarkoittaa, että jos ihminen huutamisen sijaan puhuu hiljaa, tartuntariski pienenee samaa luokkaa kuin maskia käytettäessä.

Tämä ei tarkoita sitä, että maskia ei kannattaisi käyttää. Maskeja suositellaan käytettävän julkisissa liikennevälineissä ja muissa ruuhkapaikoissa, joissa turvavälejä on hankala säilyttää. Tällaisissa tilanteissa ei ehkä muutenkaan tule huutaneeksi, joten maskin tuoma lisäsuoja kannatta edelleen hyödyntää.

Hiljaisuus on siis korona-aikanakin kultaa. Apulaisprofessori Ville Vuorinen Aalto-yliopistosta allekirjoittaa Jiminezin väitteet.

– Tähän asiaan liittyen on ihan huippujulkaisuja, hän sanoo.

Tiedelehti Nature julkaisi viime vuonna tutkimuksen puheen voimakkuuden yhteydestä erilaisiin tartuntoihin. Se tukee ajatusta koronan hillitsemisestä hiljaisuudella.

Vuorinen kertoo viestittäneensä asiasta Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselle jo huhtikuun alussa. THL ei kuitenkaan ole pitänyt asiaa esillä.

THL:n viestinnästä ei osata ottaa kantaa siihen, millainen merkitys hiljaisuussäännöllä olisi, tai olisiko sellainen realistisesti toteutettavissa.

– Seuraamme toki THL:ssä koko ajan koronaan liittyvää tutkimusta ja laadimme ohjeistuksia ja suosituksia, joilla koronatartuntoja pyritään ehkäisemään. Ne perustuvat sekä tutkimustietoon että Suomen kulloiseenkin epidemiatilanteeseen, THL:stä viestitetään.

Lue lisää: