Antti Alakärppä

LT, Oulun yliopisto.

Väitöstutkimuksessa huomattiin, että nenän väliseinän vinous tai sivuontelotulehdus laskivat potilaan elämänlaatua ja leikkaushoito paransi sitä lähes normaaliväestön tasolle. Aiemmin on havaittu, että eräät tekijät, kuten potilaan astma tai uusintaleikkaus vaikuttavat elämänlaatutuloksiin. Tutkimuksessa todettiin, että leikkausta edeltänyt elämänlaadun heikentyminen ennusti parhaiten hyvää leikkaushyötyä potilaalle.

Prince Dadson

FT, Turun yliopisto.

Väitöstyössä on tutkittu vaikean lihavuuden ja diabeteksen aiheuttamia haittoja rasvakudoksen aineenvaihduntaan. Työssä todettiin, että lihavuusleikkauksella saavutettava painonlasku paransi rasvakudoksen, myös ruskean rasvan ja sydänlihaksen energia-aineenvaihduntaa riippumatta siitä, oliko potilaalla diabetes vai ei. Vaikean ylipainon yleistyessä suomalaisessa väestössä on tuloksilla merkitystä vielä suhteellisten harvinaisten lihavuusleikkausten käytölle.

Norma Jäppinen

FT, Turun yliopisto.

Väitöstyö käsittelee elimistön puolustusmekanismien ja fysiologian ylläpidon kannalta keskeisten solujen lymfosyyttien ja makrofagien liikennettä elimistössä. Tutkimuksessa on selvitetty siivilämäisen PLVAP-valkuaisaineen merkitystä verisuonten ja imusuonten endoteelin toiminnalle ja immuunisolujen liikenteelle suonissa. Väitöstyön löydökset ovat perustavaa laatua olevia fysiologiselta kannalta, mutta niillä on odotettavissa monenlaista merkitystä ihmisen sairaustiloissa ja niiden hoidossa.

Hanna Kaltiainen

LT, Helsingin yliopisto.

Väitöskirjassa tutkittiin MEG:n mahdollisuuksia diagnostiikan apuvälineenä, koska lievän-keskivaikean aivovamman todentaminen voi olla vaikeaa. Tutkimuksen perusteella pian vamman jälkeen todettava MEG:n hidasaaltotoiminta voi osoittaa objektiivisesti aivotoiminnan häiriön. Potilailla aivojen rytminen toiminta vaativan kognitiivisen tehtävän aikana erosi kontrolleista. Hidasaaltotoiminnan esiintyminen ja rytmisen toiminnan muuntuminen kognitiivisten tehtävien aikana voivat jatkossa tarjota kliinisesti merkityksellisiä välineitä arvioitaessa tiedonkäsittelyn tehottomuutta lievän aivovamman jälkeen.

Kasper Katisko

LT, Itä-Suomen yliopisto.

Väitöstutkimuksessa tarkasteltiin tulehduksen merkitystä otsalohkodementiassa, mikä on toistaiseksi erittäin vähän tutkittu ja ymmärretty osa-alue otsalohkodementian tutkimuksessa kansainvälisestikin. Työssä havaittiin myös yhteys epäsuotuisan veren immunologisen profiilin ja nopeamman taudin etenemiseen sekä spesifisen kliiniseen oireiston kanssa. Näitä havaintoja voidaan jatkossa hyödyntää uusien otsalohkodementian biologisten merkkiaineiden kehitystyössä.

Meri-Maija Ollila

LT, Oulun yliopisto.

Väitöstutkimuksessa havaittiin, että vaikkakin munasarjojen monirakkulaoireyhtymä (polycystic ovary syndrome, PCOS) on itsenäinen riskitekijä metabolisille häiriöille, oireyhtymään liittyvä ylipaino vaikuttaa merkittävästi metabolisten häiriöiden esiintymiseen. Väitöskirjan havainnot korostavat sitä, että riittävän varhain aloitetun painonhallinnan ohjauksen ja tukemisen tulisi olla PCOS:ää sairastavien naisten hoidon kulmakivi.

Lauri Tuure

LT, Tampereen yliopisto.

Väitöstutkimuksen tulokset selventävät mPEGS-1:n (mikrosomaalinen prostaglandiini E -syntaasi) ilmentymisen säätelyyn vaikuttavia mekanismeja ja tuovat siten uutta tietoa, jota voidaan hyödyntää kehitettäessä mPEGS-1:n ilmentymistä vähentäviä lääkeaineita. Tutkimuksessa tunnistettiin myös mPEGS-1:n ilmentymisen vaimeneminen uutena mekanismina kahdelle reuman hoidossa käytetylle lääkeaineelle. Lisäksi tulokset tarjoavat uutta tietoa mPEGS-1:n estäjien potentiaalisista vaikutuksista nivelrustoon ja nivelrikon tautiprosessiin.

Essi Ryödi

LT, Tampereen yliopisto.

Väitöstutkimuksen tuloksista voidaan päätellä, että hypertyreoosin sairastaneiden potilaiden lisääntynyt sydän- ja verisuonisairauksien ja maha- ja hengitystiesyöpien riski ei näyttäisi liittyvän hypertyreoosin hoitoon vaan sairastettuun hypertyreoosiin sekä hypertyreoosin ja sydän- ja verisuonisairauksien ja hypertyreoosin ja tiettyjen syöpien yhteisiin riskitekijöihin. Tulokset korostavat hypertyreoosin tehokkaan hoidon merkitystä tulevaisuudessa.

Markus Räsänen

LT, Helsingin yliopisto.

Väitöstyössä tunnistettiin uusia mahdollisia käyttökohteita verisuonikasvutekijä VEGF-B:lle, mm. syöpähoitojen (antrasykliinit) sydäntoksisuuden hoidossa ja estämisessä. Bmx-tyrosiinikinaasin toimintaa estämällä voitiin vähentää sydämen liikakasvua ja sydämen vajaatoiminnan kehittymistä. VEGF-B kykeni tihentämään sepelvaltimopuustoa ja saattaa parantaa infarktista selviytymistä. VEGF-B:llä avulla voitiin myös kasvattaa aikuisessa sydämessä uusia sepelvaltimoita suoraan kammioiden sisäpinnoilta. Tämänkaltainen sepelvaltimoiden uusi ”ohitustie” avaa täysin uuden näkökulman ja mahdollisuuksia sydäninfarktin hoitoon ja reperfuusioon.

Sakari Syväoja

LT, Itä-Suomen yliopisto

Väitöstutkimus vahvisti elottomuuden tunnistamisen merkitystä sairaalan ulkopuolella tapahtuvan sydänpysähdyksen ennusteeseen. Tutkimuksen tulosten mukaan hätäkeskuspäivystäjät tunnistivat asetettujen tunnistuskriteerien perusteella 81 prosenttia sydänpysähdyksistä. Jos elottomuus oli tunnistettu, saatiin oma verenkierto palautettua 49 prosentille ja sairaalasta selviytyi elossa pois 23 prosenttia potilaista.

Katso täältä viime vuoden vaikuttavimmat väitökset.

Koko vaikuttajalista löytyy täältä: