Koronapassi käyttö keskeytetään Suomessa keski- ja korkean riskin tilaisuuksissa.

”Koronapassi tietyllä tavalla jäädytetään joksikin aikaa”, kuvasi tiede- ja kulttuuriministeri Antti Kurvinen (kesk) hallituksen tiedotustilaisuudessa.

Kurvinen viittasi Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) kolmiportaiseen riskiluokitukseen, jota on julkisuudessa kutsuttu myös ”räkäindeksiksi”.

”Korkean riskin ja keskiriskin toimintaan tulee käytännössä nyt sulkeminen.”

”Toimintaan tulee sitten jonkun mittainen täysi keskeytys ja sulku.”

Korkean riskin tapahtumia ovat esimerkiksi vapaan istumapaikan massakonsertit sisätiloissa. Kurvinen mainitse esimerkkinä musiikkikeikan, jossa liikutaan ja istutaan vapaasti.

”Näihin tilaisuuksiin ei siis enää pääsisi edes koronapassilla.”

Sitä vastoin matalan riskin toiminta voisi yhä lähtökohtaisesti hallituksen mielestä jatkua.

”Hallituksen eilinen linjaus ei rajoita nyt matalan riskin urheilu- ja kulttuuritoimintaa.”

Paikallisviranomaiset, eli aluehallintovirasto (avi) tai kunta, voisivat kuitenkin tarvittaessa rajoittaa myös matalan riskin toimintaa.

Teatterit ja konsertit voisivat jatkua

Kurvinen mainitsi matalan riskin toiminnasta esimerkkinä elokuvateatterit, teatterit, konsertit, urheiluottelut, joissa on numeroidut tai nimetyt istumapaikat.

”Näitä voisi edelleen järjestää koronapassilla, niin kuin tälläkin hetkellä. Niistä passia ei vedetä pois”, Kurvinen kertoi.

Myös taidenäyttelyt, kirjastot ja museot voisivat yhä olla auki valtakunnallisen linjauksen pohjalta.

Kurvinen totesi, että monen suomalaisen jouluperinteisiin kuuluvat joulukirkko tai muut hengelliset tilaisuudet. Seurakunnat ovat ohjeistaneet terveysturvallisuudesta näihin liittyen, Kurvinen kertoi.

”Niitä voidaan edelleenkin järjestää. Voi mennä joulukirkkoon.”

Myös häitä ja hautajaisia voi edelleen järjestää, eivätkä hallituksen tuoreet linjaukset estä niitä.

4 alueelta tulossa ”todella tiukkoja” toimia

Hallitus suositti myös kaikille suomalaisille kotitestin tekemistä aina, kun menee tilaisuuksiin ja tapahtumiin.

Suomen 21 alueesta vain neljä puuttuu leviämislistalta, eli leviämisalueita on nyt yhteensä 17. Leviämisalueita ovat nyt Etelä-Karjalan, Etelä-Pohjanmaan, Etelä-Savon, Pohjois-Savon, Helsingin ja Uudenmaan (HUS), Kanta-Hämeen, Keski-Pohjanmaan, Keski-Suomen, Kymenlaakson, Lapin, Länsi-Pohjan, Pirkanmaan, Pohjois-Pohjanmaan, Päijät-Hämeen, Satakunnan, Vaasan ja Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirit.

Matalariskinen toiminta voi siis jatkua hallituksen valtakunnallisen linjauksen mukaan, mutta alueilla voidaan tehdä paikallisia linjauksia. Jos paikallisviranomaiset katsovat, että tilanne on niin paha, että tarvitaan valtakunnallista linjausta tiukempia toimia, ne voivat kiristää määräyksiä.

Perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru (sd) totesi tiedotustilaisuudessa, että neljältä alueelta on odotettavissa ”todella tiukkoja avien päätöksiä”. Hän viittasi tilojen sulkuun. Kiuru ei kuitenkaan kertonut tarkemmin, mistä alueista on kyse, mutta mainitsi, että ne ovat yli kolmen miljoonan asukkaan alueita.

Ainakin pääkaupunkiseudun koronaryhmä kertoi eilen tiistaina suosittavansa aville, että alueelle asetetaan liuta kovia rajoituksia ja tilojen sulkuja.

Kiurun mukaan on odotettavissa, että käytännöt vaihtelevat eri alueilla, koska epidemiatilanne vaihtelee. Kiuru myös kuvasi hallituksen vetäneen hätäjarrusta.

”Käytännössä me teimme hyvin rankkoja toimia”, Kiuru kuvasi.

Esimerkiksi Varsinais-Suomessa kokoontumisrajoitus on nolla henkilöä, Kurvinen huomautti.

”Sehän silloin pysäyttää kaikenlaisen toiminnan.”

LUE SEURAAVAKSI: