Täsmälääketiede näkyy patologin pöydällä

Oulun yliopistollinen sairaala, patologian osasto, osastonylilääkäri Saila Kauppilan työhuone.

Työpöydällä on patologin tärkeä työkalu, mikroskooppi, ja sen vieressä sivun mittainen taulukko. Se sisältää listan rintasyöpänäytteestä tehtävistä mikroskooppimäärityksistä.

Taulukossa tiivistyy syöpätutkimuksen huikea kehitys. Sen ansiota on, että näytteistä kannattaa tehdä lukuisia määrityksiä kliinikon hoitopäätöksen tueksi.

– Kaikilla syövillä on oma listansa, Kauppila kertoo.

Yhden rintasyöpänäytteen tarkastelu kestää yleensä muutamasta minuutista pariin tuntiin.

– Voi olla yksi hyvin tyypillisen näköinen kasvain tai sitten voi olla todellinen ongelma, useanlaisia pesäkkeitä ja harvinaisempia tyyppejä, hän kuvaa.

Aikaa menee enemmän, jos on monenlaisia pesäkkeitä ja kasvaimet harvinaista tyyppiä. Kokonaisen rinnan poisto sekä kainalon imu- solmukkeiden poisto lisäävät nekin patologin työtä, koska näytteitä on enemmän.

– Ei voi tietää, mitä tulee, ennen kuin rupeaa katsomaan.

Oysin patologian osastolla käsitellään noin 40 000 näytettä vuodessa, joista puolet sytologiaa ja puolet kudosnäytteitä.

Lääketieteen kehittyessä erilaisia määritysmahdollisuuksia tulee yhä lisää.

Myös Saila Kauppilan käyttämät taulukot ovat täydentyneet vuosien mittaan ja täydentyvät edelleen.

Listojen päivittämiseen patistaa se, että myös patologiaan ollaan tekemässä kansallista laaturekisteriä. Selkeät määrityskäytännöt ovat entistäkin tärkeämpiä, jotta tehty työ on vertailukelpoista.

Muun muassa molekyylipatologian piiriin kuuluvien mutaatioanalyysien määrä lisääntyy, ja esimerkiksi keuhko- ja kolorektaalisyövissä ne ovat arkipäivää.

– Molekyylipatologisten tutkimusten määrä on noussut reilun 20 prosentin vuosivauhtia, Kauppila kertoo.

Tyypillisesti uudet molekyylipatologiset määritykset liittyvät täsmälääketieteeseen. Monet uudet hoidot auttavat vain tiettyä potilasryhmää. Patologiset tutkimukset yhdessä laboratoriotutkimusten kanssa määrittävät, mihin ryhmään potilas kuuluu.

Uudet määritykset vaativat uusia välineitä. Joskus riittää uusi värjäysaine, joskus tarvitaan järeämpiä investointeja.

Oysiin on lähiaikoina tulossa molekyylipatologian avuksi niin sanottu NGS (next generation sequencing) -laite, joka voi määrittää useita mutaatioita kerralla.

Hankalissa näytteissä avuksi voi pyytää kollegoita. Oysissa on noin kaksikymmentä patologia, joilta voi kysyä apua matalalla kynnyksellä.

– Patologeja pidetään epäsosiaalisina, mutta työskentelemme kyllä paljon yhdessä, Kauppila sanoo.

Osastolla on ahkerassa käytössä mikroskooppilaite, jossa samaa näytettä voi katsoa viisi henkilöä kerrallaan.

Joskus harvakseltaan yhteinen viisauskaan ei riitä, ja näytteet lähetetään toiseen yliopistosairaalaan tai ulkomaiselle asiantuntijalle katsottaviksi.

Potilaita Saila Kauppila ei työssään tapaa.

– Se on tietyllä lailla suojaavakin tekijä. On helpompi tehdä se ikäväkin havainto.

Kaikki näytteet eivät liity syöpään. Patologin määritettäväksi tulee myös esimerkiksi suolistovaivoihin liittyviä koepaloja ja erilaisia maksasairauksia.

Väestön ikääntyessä syöpien määrä lisääntyy ja patologien työmäärä kasvaa. Oysin patologian toimintakulut ovat hieman alle prosentin erikoissairaanhoidon kuluista.

Toisaalta lääketieteen ja terveydenhuollon kehitys voi joskus myös vähentää patologien töitä joissakin tautiryhmissä.

Esimerkiksi HPV-rokotukset voivat aikanaan vähentää papa-näytteiden tarvetta.

Toinen esimerkki mahdollisesta patologian resursseja säästävästä kohteesta liittyy rintasyöpäpotilaiden vartijaimusolmukkeisiin.

Potilaalta otetaan leikkauksen aikana vartijaimusolmukenäyte, joka viedään saman tien patologian yksikköön niin sanottuun jääleiketutkimukseen. Jos näytteestä löytyy metastaasi, potilaalta poistetaan myös kainalon muut imusolmukkeet saman nukutuksen aikana.

Kymmenen vuoden satunnaistetussa seurantatutkimuksessa ilmeni, että paikalliseen uusiutumiseen tai elinaikaan ei vaikuttanut poistettiinpa kainaloimusolmukkeet tai ei. Viime vuoden ASCO-syöpäkonferenssissa julkaistussa tutkimuksessa oli mukana yli 900 potilasta.

Koska rintasyöpäpotilaita on paljon, tutkimukset kuormittavat patologian yksiköitä paljon.

Seurantatutkimusten tulosten perusteella näyttäisi mahdolliselta, että jääleiketutkimuksista voisi luopua.

Saila Kauppilan mukaan aiheesta on keskusteltu osastolla, mutta toistaiseksi niitä tehdään. Hän kaipaa asiaan kansallista linjausta.

– Niin kauan kuin kirurgit lähettävät meille jääleikkeitä, niin kauan me tutkimme niitä.

Saila Kauppila työskentelee puolet työajastaan Pohjois-Suomen biopankin Borealiksen johtajana.

Työt liittyvät muun muassa biopankkitutkimusten tukemiseen, biopankkisuostumusten ja näytteiden määrän kasvattamiseen, tietotekniikkaprojektiin ja yhteistyöhön Suomen biopankkitoimijoiden kanssa.

Tällä hetkellä Borealiksella on lähes 8 000 suostumusta. Niitä kerätään potilailta Pohjois-Suomen sairaaloissa.

– Keräämme nimenomaan tauti- spesifisiä näytteitä sairauksien tutkimiseen, Kauppila sanoo.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos siirsi kesällä Borealikseen vuodesta 1982 kerätyn äitiysneuvolaseerumikokoelman. Kyse on kahdesta miljoonasta näytteestä.

Näytteiden keräys on ollut keskeytyksissä noin vuoden.

– Keräystä on tarkoitus lähteä jatkamaan. Miten keräys tehdään niin, että se pysyy edelleen hienona kansallisena kokoelmana, pitää sopia biopankkien kesken.

Ylipäätään Kauppila toivoo, että biopankkeihin saadaan kansallisia linjauksia muun muassa näytteiden ottamisesta ja tietojen kirjaamisesta.

Esimerkiksi on kansallisen keskustelun paikka, miten toimitaan, jos ja kun biopankkinäytteistä tehdään löydöksiä. Suostumuksen antajilta kysytään, haluavatko he tietää merkittävistä löydöksistä, mutta rajanvetoa jää silti tehtäväksi.

– Vaatii ison asiantuntijakaartin miettimään, mikä on merkittävä löydös. Pitää miettiä, onko asialle olemassa hoito ja seuranta ja miten hoitoketju lähdetään rakentamaan, Kauppila sanoo.

Hän on iloinen laajasta asiantuntijaverkostosta, joita toimii sekä biopankkien kansallisessa verkostossa että Oysin sisällä.

– En olisi ikinä pelkässä patologin työssä tullut tavanneeksi tätä sairaalan muuta kokonaisuutta. Taustalla on mieletön määrä monenlaista osaamista taloushallinnosta, henkilöstöhallinnosta, arkistosta ja vaikka mistä. Se on ollut aivan älyttömän hieno kokemus, josta on voinut tähän patologin työhönkin ammentaa.

Sekaannuksia. Patologian osaston ylilääkäri Paavo Pääkkö saa toisinaan yhteydenottoja, joissa kyselijä on sekoittanut patologian ja oikeuslääketieteen. – Patologialla tutkitaan enimmäkseen elävien ihmisten näytteitä, hän tiivistää. Markku Ruottinen
Kaksi työtä. Patologian erikoislääkäri Saila Kauppila työskentelee Oysin patologian osastolla osas- tonylilääkärinä ja biopankki Borealiksen johtajana. Markku Ruottinen
Näytteiden työstö. Patologian laboratoriossa työn ääressä ovat bioanalyytikkoopiskelija Mia Haverinen (vas.), laboratoriohoitajat Anne Vuoti ja Mirja Ylitalo, laborantti Anne Tölli ja laboratoriohoitaja Ulpu Pyy. Markku Ruottinen
Pakkasta. Biopankin verinäytteitä säilytetään –80 asteessa. Uusia näytteitä tulee 6–26 kappaletta arkipäivässä. Markku Ruottinen