Tablettimuotoinen antibiootti on tehokas lievän umpilisäketulehduksen hoidossa, selviää tuoreesta väitöstutkimuksesta.

Väitöstutkimus selvitti hoitoon käytettävän antibioottihoidon optimointia vertailemalla yhdistelmähoitoa pelkkään tablettimuotoiseen lääkitykseen ja osoitti, että lievässä umpilisäketulehduksessa pelkkä tablettimuotoinen lääkitys on riittävä.

”Vuoden seurannassa 70,2 prosenttia tablettimuotoisella ja 73,8 prosenttia yhdistelmälääkityksellä hoidetuista potilaista ei tarvinnut leikkaushoitoa eikä ryhmien välillä ollut eroa komplikaatioissa. Jatkossa tällä voi olla merkittävä vaikutus sairaalahoidon tarpeen vähenemiseen, mikä korostuu etenkin näin COVID-19 pandemian aikana”, sanoo väitöskirjatutkija, lääketieteen lisensiaatti Suvi Sippola Turun yliopistosta tiedotteessa.

Tutkimus. Väitöstutkija, lääketieteen lisensiaatti Suvi Sippola. Kuva: Turun yliopisto.

Aiemmat tutkimukset ovat verranneet lievän umpilisäketulehduksen leikkaushoitoa suonensisäisen ja tablettimuotoisen antibioottihoidon yhdistelmään.

Yli sadan vuoden ajan umpilisäketulehdus on hoidettu kaikilla potilailla umpilisäkkeen poistoleikkauksella. Suomalainen satunnaistettu APPAC-tutkimus sekä useat ulkomaiset tutkimukset ovat osoittaneet, että suurin osa lievistä umpilisäketulehduksista voitaisiin turvallisesti jättää leikkaamatta ja hoitaa antibiooteilla.

Väitöstutkimuksessa lievän umpilisäketulehduksen vuoksi hoidettujen potilaiden pitkäaikaisseurannassa elämänlaadussa ei ollut eroa leikkaus- tai antibioottihoidon välillä. Hoitotyytyväisyydessä ei ollut eroa onnistuneen antibioottihoidon ja leikkaushoidon välillä.

”Antibioottihoitoryhmän leikkaushoitoon päätyneet potilaat olivat hoitoonsa vähemmän tyytyväisiä, mutta näistäkin potilaista kolmasosa olisi kuitenkin uudelleen valinnut alkuperäisen antibioottihoidon”, Sippola kertoo.

Väitöstutkimus osoitti lisäksi antibioottihoidon säästävän merkittävästi hoidon kokonaiskustannuksia leikkaushoitoon verrattuna. Vuoden seurannassa lievän umpilisäketulehduksen leikkaushoito oli 1,6 kertaa kalliimpaa kuin antibioottihoito. Kokonaisuutena väitöstutkimus tukee antibioottihoitoa vaihtoehtona leikkaukselle lievän umpilisäketulehduksen hoidossa.

Lisäksi selvisi, että matala-annoksinen tietokonetomografia on luotettava lievän umpilisäketulehduksen diagnosointikeino.

Nykyään suuri osa päivystyspotilaista kuvannetaan, kun selvitellään syytä vatsakivulle. Näin pyritään varmistumaan diagnoosista ennen kuin tehdään hoitopäätös.

Tiedetään, että umpilisäketulehduksia on kaksi erilaista tautimuotoa; lievä ja vaikeampi puhkeamaan johtava tulehdus. Suurin osa umpilisäketulehduksista on lieviä. Lievän umpilisäketulehduksen antibioottihoitoa harkitessaan lääkäri tarvitsee tarkan diagnoosin potilaalle ja on tärkeää luotettavasti erottaa lievä ja vaikea tulehdus toisistaan.

Akuutti umpilisäketulehdus on yksi yleisimmistä päivystyspotilaan vatsakivun syistä.

Sippola tutki matala-annoksista TT-kuvausta ja osoitti sen olevan tavallista TT-tutkimusta vastaava tarkkuudeltaan sekä akuutin umpilisäketulehduksen että tulehduksen vaikeusasteen osoittamisessa.

”Tietokonetomografia (TT) on luotettavin tapa diagnosoida umpilisäketulehdus ja erottaa se muista vatsakivun syistä, mutta TT:n ongelma on siihen liittyvä säderasitus”, Sippola sanoo.

”Matala-annoksisen menetelmän aiheuttama säderasitus oli merkittävästi pienempi verrattuna normaaliin vatsan alueen TT-kuvaukseen. Tällä on suuri merkitys, sillä umpilisäketulehduspotilaat ovat pääasiallisesti nuoria aikuisia.”

Väitöstutkimus tarkastetaan julkisesti 20.8.2021.

LUE SEURAAVAKSI: