Pietari

Koronaviruksen aiheuttamaan tautiin sairastuneiden määrä Venäjällä on kasvanut parin viime viikon aikana dramaattisesti.

Moskovassa tartuntojen kasvuvauhti on ollut erityisen nopeaa, ja pormestari Sergei Sobjanin on ilmoittanut tiukennetuista rajoituksista, jotka koskevat yleisötapahtumia, ravintoloita, hotelleja, museoita ja lasten leikkipuistoja.

Sobjaninin mukaan palveluyritysten on jatkossa vaadittava ainakin 60 prosentilta työntekijöistään rokotustodistusta. Vastaavista velvoitteista ovat määränneet myös useat muut aluehallinnot, kuten Leningradin oblastin kuvernööri Aleksandr Drozdenko. Viipurin kaupunki kuuluu kyseiseen oblastiin eli hallintoalueeseen.

Yrittäjäjärjestöt pitävät työntekijöiden pakkorokotuksia periaatteessa hyvänä asiana, mutta muistuttavat, että hallitus on pesemässä nyt käsiään rokotusasiassa ja siirtämässä vastuuta yrityksille.

Rokotettuja vain 15 prosenttia

Juridisesti kysymys pakkorokotuksista on vaikea, ja monien asiantuntijoiden mielestä rokotusmääräykset ovat lainvastaisia. Työntekijän erottaminen ei lain mukaan ole mahdollista, vaikka tämä kieltäytyisikin rokotuksesta. Tietosuojan pohjalta on myös kyseenalaista, missä määrin työnantajilla on oikeus tietää työntekijöidensä rokotustilanteesta.

Yrittäjät tivaavat nyt, millä lihaksilla he pystyvät painostamaan työntekijöitään rokotettaviksi, jos maan hallitus kaikella informaatio- ja propagandavoimallakaan ei ole siihen pystynyt.

Tällä hetkellä vain noin 15 prosenttia venäläisistä on rokotettu kertaalleen kuuluisalla Sputnikilla tai muilla venäläisrokotteilla. Noin kaksi kolmasosaa kansalaisista ei halua ottaa rokotetta periaatteellisista syistä tai koska epäilee viranomaisten puheita rokotteen turvallisuudesta. Hallitus on pyrkinyt vauhdittamaan rokotushalukkuutta jopa auto- ja asuntoarpajaisilla.

On vaikea arvioida, kohdistuuko epäluottamus nimenomaan nykyiseen, pääministeri Mihail Mišustinin hallitukseen vai onko kyseessä kenties vuosikymmeniä tai vuosisatoja vallinnut epäluulo valtaapitäviä kohtaan.

Nollakasvu jatkuu ikuisesti?

Peräkkäisten korona-aaltojen seurauksena pk-yritysten tilanne varsinkin palvelusektorilla on erittäin tiukka. Hallitus on myöntänyt yrityksille esimerkiksi korkotukea luottojen hoitamiseksi, mutta tuki ei kanna pitkälle, mikäli kassavirta on supistunut tai olematon.

”Talouden kasvuodotukset voitaneen jälleen kerran haudata.”

Tilanne on erittäin kivulias myös koko kansantalouden kannalta, ja kasvuodotukset voitaneen jälleen kerran haudata. Venäjän keskuspankki on myös jälleen ryhtynyt korottamaan ohjauskorkoa, ja pääjohtaja Elvira Nabiullina luonnehtii menettelyä talouden normalisoimiseksi.

Ironisesti voisi sanoa, että nyky-Venäjällä tilanne on normaali, kun talouskasvu on olematonta tai miinusmerkkistä.

Tilastoista voi havaita, että Venäjän koronapiikit toistuvat puolen vuoden välein. Ellei maassa aloiteta massarokotuksia, koronan neljäs aalto käynnistynee ensi joulun tienoilla. Näin ollen näyttää siltä, että Suomen ja Venäjän välinen raja pysyy suljettuna massamatkailulta ainakin kuluvan vuoden loppuun saakka.