Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (Hus) infektiotautien ylilääkäri Asko Järvinen arvioi, että omikronaallon huippu ”voi olla nyt jo aika lähellä” HUS-alueella.
Uusi Suomi kysyi Järviseltä Husin tiedotustilaisuudessa, milloin omikronaallon huipun arvioidaan olevan käsillä Hus-alueella. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL arvioi tiistaina hallitukselle, että Suomen tartuntamäärien huippu saattaa olla edessä jo tammi-helmikuun taitteessa.
”Tieto tartunnoista on tällä hetkellä sen verran vajavaista, että teemme analyysia aika pitkälti sairaalaan tulevien potilaiden osalta. Emme voi täysin luottaa, että tiedämme laboratoriovarmistettujen tartuntojen kautta sitä, missä mennään”, Järvinen sanoi.
Järvinen esitti tiedotustilaisuudessa laskelman todellisista tartuntamääristä. Koska testauskapasiteetin raja on tullut vastaan, kaikkia koronatartuntoja ei pystytä enää toteamaan laboratoriotestillä.
Tämän vuoksi Järvinen arvioi, että virallinen tartuntamäärä tulisi kertoa kolmella tai viidellä.
Husissa on viime viikkoina todettu noin 30 000 laboratoriovarmennettua tartuntaa viikossa.
”Voimme kertoa ne kolmella tai viidellä, ehkä vieläkin korkeammalla luvulla, niin tulemme siihen tulokseen, että 5–10 prosenttia väestöstä viikkotasolla todennäköisesti saa tartunnan. Silloin meillä tartuntojen huippu todennäköisesti voi olla nyt jo aika lähellä”, Järvinen sanoi.
Hän käytti tartuntamääräarviossaan vertailukohtana Tanskaa, jossa tehdään Suomea enemmän testejä.
Potilasmäärien tarkempi arviointi on hankalaa.
Järvinen totesi myös, että pääkaupunkiseudun ja suurten kaupunkien tartuntatilanne todennäköisesti painaa paljon THL:n tekemässä arviossa tartuntahuipusta.
Kun rokotteet antavat suojan tartunnalle noin 50-prosenttisesti ja suoja kahden, kolmen kuukauden jälkeen heikkenee omikronia vastaan, ”niin tämä tauti ja virus ei tule meidän yhteisöstämme katoamaan”, Järvinen sanoi.
”Se tarkoittaa sitä, että myöhemmin keväällä osa nyt rokotuksen saaneista saattaa saada tartunnan, jos ei nyt ole saanut, ja rokottamattomat saattavat saada tartunnan myöhemmin, jos eivät nyt ole sitä saaneet. Eli tautia tulee esiintymään.”
Järvisen mukaan hankalampi kysymys on, paljonko on silloin sairaalapotilaita.
”Todennäköisesti selvästi vähemmän kuin nyt, mutta sen verran merkittävästi, että erikoissairaanhoidossa ja perusterveydenhuollossa joudutaan paikkoja koronapotilaille erikseen varaamaan ainakin kevättalven ajan. Lukumäärää on hyvin hankala ennakoida.”
Järvinen: Uusi ilmiö koronapotilaiden keskuudessa
Järvinen kertoi, että koronapotilaiden keskuudessa uusi ilmiö ovat ne potilaat, jotka ovat sairaalassa muun vaivan takia ja joilta sivulöydöksenä havaitaan koronatartunta. Tällaisia potilaita on nyt 20–30 prosenttia HUSin koronapotilaista.
”Kun epidemia menee eteenpäin, näiden potilaiden määrä tullee lisääntymään tulevien viikkojen aikana huomattavasti”, Järvinen ennakoi.
Entä poikkeusolot?
Tiedotustilaisuudessa kysyttiin myös, näkeekö Hus valmiuslain käyttöönoton ja poikkeusolojen toteamisen tarpeellisena.
Husin vt. toimitusjohtaja Markku Mäkijärvi totesi, että Husn näkökulmasta tarvetta valmiuslaille ja poikkeusoloille ei juuri nyt ole.
”Toivomme tietysti kaikki, että tartuntahuippu ja sen jälkeen potilasmäärien huippu sivuutetaan nopeasti ja poikkeusoloihin ei jouduttaisi ollenkaan. Itse katson, että seuraava viikko eli tästä seitsemän päivää eteenpäin on hyvin tärkeä”, Mäkijärvi katsoi.
LUE MYÖS: