Uutinen on huolestuttava.

Tanska aikoo investoida seuraavan reilun neljän vuoden aikana biopankki- ja genomikeskustoimintaan noin 131 miljoonaa euroa. Täsmälääketutkimukseen rahoitusta ohjataan 13 miljoonaa.

– Suomessa koko terveysalan kasvustrategiaan on päätetty edellisen eduskunnan toimesta investoida yhteensä 17 miljoonaa euroa, sanoo Suomen biopankkien osuuskunnan FINBB:n toimitusjohtaja Marco Hautalahti.

Miksi Suomen sitten pitäisi olla huolissaan siitä, mitä Tanskassa tapahtuu?

Tanskan investointihinkuun on syynsä. Todennäköisesti ainakin yksi asiaan vaikuttanut tekijä on arviot siitä, miten paljon lääketeollisuuden tuotekehitystoiminta kasvaa globaalisti. Ennusteiden mukaan keskimääräinen kasvuvauhti on 3,1 prosenttia vuoteen 2024 saakka. Viiden vuoden päästä lääkeyritykset siis satsaisivat tutkimukseen ja kehitykseen 204 miljardia dollaria (noin 184 miljardia euroa).

Vertailun vuoksi: Suomen bruttokansantuote oli viime vuonna 234 miljardia euroa.

– Tanskassa lääketeollisuuden tuotekehityksestä on jo tullut iso markkina, suurta liiketoimintaa. Toimiala antaa tuhansille tanskalaisille työpaikan ja Kööpenhaminasta on tullut life science center, johon lääkeyritykset sijoittavat muun muassa Pohjois-Euroopan pääkonttoreitaan, Hautalahti sanoo.

– Tämä on hyvä juttu Tanskalle ja tanskalaisille potilaille. Suomen markkinaosuus lääkekehitystoiminnasta on 200 miljoonaa euroa, eli promillen luokkaa vuoden 2024 ennusteesta! Emme ehkä voi monien prosenttien osuutta saadakaan, mutta otettaisiin nyt edes yksi prosentti.

Suomeen kyllä haikaillaan enemmän kliinisiä lääketutkimuksia.

Lääkeyritysten rahoittamat tutkimukset ovat Suomessa vähentyneet hurjasti viimeisen reilun kymmenen vuoden aikana. Hautalahti muistelee vuotta 2006, jolloin hän oli lääkeyrityksessä markkinointijohtajana.

Elettiin kliinisten lääketutkimusten huippuvuotta Suomessa. Vuoden aikana toteutettiin 231 tutkimusta. Viimeisimmät lukemat olivat 120 tutkimuksen luokkaa.

– En olisi koskaan voinut kuvitella, että vuonna 2019 kliinisiä lääketutkimuksia on lähes puolet vähemmän.

Kilpailu tutkimuksista on yksinkertaisesti kiristynyt. Juuri biopankkitoiminnan on sanottu tuovan Suomelle etua tässä mittelössä. Suomen kuuden suurimman sairaanhoitopiirin ja kuuden yliopiston omistama FINBB perustettiin osittain tästä syystä: ajatuksena oli tarjota tutkimukselle yhden luukun periaatteella toimiva pääsy suomalaisiin biopankkinäytteisiin ja biodataan, mikä helpottaa ja nopeuttaa tutkimusta.

Lääkekehityshankkeet ovat pitkiä ja lääkeyritykselle kalliita. Jos lääkemolekyyli pääsee markkinoille asti, sen kehittäminen on tullut maksamaan jo keskimäärin 1,6 miljardia.

– Pienikin nopeutus prosessissa on arvokas.

Tämän vuoksi paras palvelu on se, joka voittaa kilpailuja lääketutkimuksista. Tästä Hautalahti on varma. Yhtä varma hän on siitä, että markkinoiden paras palvelumalli on rakennettu Suomen biopankeille.

Suomen biopankkitoimintaa voisi pitää eräänlaisena kirjastona, Hautalahti sanoo.

– Tutkijat tilaavat näytteitä tutkimukseensa ja analysoivat sitä. Tuo data palautuu biopankille, josta se voidaan jakaa uudelleen tutkittavaksi. Ikään kuin kirjoittaisi kirjan, johon seuraava lainaaja kirjoittaa yhden luvun lisää.

Palveluun aiotaan luoda myös tutkittavien takaisinkutsujärjestelmä.

– Näytteen annon yhteydessä henkilö voi antaa myös luvan siihen, että mikäli näytettä käytetään tutkimushankkeeseen, häneen voidaan olla myöhemmin yhteydessä. Takaisinkutsu tehostuu ja sitä kauttakin nostamme kilpailukykyämme.

Tarkoituksena on palvella akateemisia tutkijoita korkeintaan kustannusperusteisesti, kun taas teollisuuden tutkimuksia varten palvelu hinnoitellaan arvoperusteisesti, mutta kilpailukykyisesti.

Hautalahden mukaan parhaimmillaan palvelu voi lyhentää tutkimusta huomattavasti, kun tutkijat löytävät tutkittavat ja näytteet helpommin ja saavat datan nopeasti käyttöönsä. Se, mikä jää tulevaisuudessa FINBB:n viivan alle, tuloutetaan takaisin sairaaloihin ja yliopistoihin potilaiden hoitamiseen ja tutkimustoimintaan "hyvä saa aikaan hyvää" -periaatteella.

Tällä hetkellä työ tämän kaiken implementoinnin eteen on kuitenkin pahasti kesken.

Biopankki-infrastruktuurin rakentaminen liittyy Suomeen rakennettuun terveysalan kasvustrategiaan, joka tähtää hyvinvoinnin, terveyden ja life science -sektorin toimeliaisuuden lisäämiseen.

– Meidän pitäisi varmistaa nyt, että hieno strategia viedään maaliin, Hautalahti sanoo.

– Me tarvitsemme rytminvaihdosta. Terveysalan kasvustrategian toteuttamiseen allokoitu 17 miljoonaa euroa pitäisi saada ministeriöstä ulos käyttöön valitun strategian toteuttamiseksi.

Se olisi hyvä alku. Biopankkien pitää kuitenkin jakaa summa tulevan genomikeskuksen, syöpäkeskuksen ja neurokeskuksen kanssa. FINBB on laskenut, että pelkästään biopankkitoiminnan kehittämiseen tarvittaisiin kymmenen miljoonaa euroa seuraaville neljälle vuodelle.

– Tuolla summalla saisimme infrastruktuurin toimintaan. Keskeisimmät investointikohteet ovat kansallisten prosessien kehittäminen, terveysdatan ja biologisen analyysidatan hallinta sekä biopankkien tarjooman markkinointi.

Tavoitteena on, että vuonna 2020 biopankit jo pystyvät palvelemaan tutkijoita jo yhden kansallisen luukun kautta ja näytteiden sekä niihin liittyvän datan saatavuus on helpottunut. Tarkoitus on, että myös tutkittavien henkilöiden kutsuminen biopankkien kautta lisätutkimuksiin, kuten lääketutkimuksiin, toimisi tuolloin.

– Toivottavasti olemme muutaman vuoden kuluttua saaneet kansallisella yhteistyöllä lääketutkimusten määrän nostettua takaisin yli 200 tutkimuksen tasolle. Niin me saamme suomalaisten potilaiden hoitoon uusia ilmaisia lääkkeitä ja todennäköisesti myös parempia hoitotuloksia.

Hautalahti toteaa, että siitä ei ole kovin kauaakaan, kun Tanska oli life science -toiminnassaan sillä tasolla, missä Suomi on nyt.

– Me emme ole ainoita, jotka ovat nyt biopankkeihin ja kokonaistutkimusinfraan investoimassa. Tanska ja Ruotsi ovat kärkimaita, mutta Viro satsaa suhteellisesti todella paljon ja norjalaisetkin ovat heräämässä.

Vastikään myös Iso-Britannia julkisti massiivisen hankkeen, jossa maan biopankkiin investoidaan 200 miljoonaa puntaa (noin 224 miljoonaa euroa). Hallituksen lisäksi rahoitusta brittien biopankkiin kanavoivat neljä lääkeyritystä ja hyväntekeväisyysjärjestö.

Hautalahti sanoo painokkaasti, että Suomen rahat eivät tule ilman lääketutkimuksia riittämään hoitamaan potilaita tulevaisuudessa parhaalla mahdollisella tavalla.

– Potilaiden auttaminen on kaikkein tärkeintä, ja tämän päivän tutkimus on huomisen parasta hoitoa. Puhumme paljon tiedolla johtamisesta, mutta pitäisi puhua myös tiedolla hoitamisesta. Biopankkitoiminta on tästä yksi tärkeä esimerkki.