Tampereen yliopistossa tehdyssä tutkimuksessa seurattiin vuosina 2001, 2007 ja 2013 yli 70-vuotiaana kuolleiden suomalaisten pitkäaikaishoidon käyttöä viiden viimeisen elinvuoden aikana. Korkean iän myötä yleistyivät muun muassa etenevät muistisairaudet ja dementia, jotka olivat yhteydessä pitkäaikaishoidon käytön yleistymiseen.

Molemmat, korkeaan ikään eläminen ja dementia, lisäsivät väestötasolla pitkäaikaishoidon käyttöä. Kaikkein vanhimpien eli yli 90-vuotiaiden keskimääräinen pitkäaikaishoidon käyttö kuitenkin väheni tutkimusvuosien aikana hieman.

– Yhä useamman ihmisen eläessä hyvin korkeaan ikään lähivuosikymmenien aikana, tulee elämän viimeisten vuosien lisääntyvä palvelutarve ottaa huomioon, kun päätetään pitkäaikaishoidon resursseista, toteaa tutkijatohtori Mari Aaltonen Tampereen yliopistosta tiedotteessa.

Ikäryhmittäin tarkasteltuna yli 90-vuotiaat ja etenkin dementiaa sairastaneet käyttivät palveluja eniten kaikista yli 70-vuotiaista. Samalla kun yli 90-vuotiaiden palvelukäyttö väheni, 70-89–vuotiaiden pitkäaikaishoidon käyttö pysyi lähes samalla tasolla eri tutkimusvuosina.

Tämä tarkoittaa, että kasvava joukko yli 90-vuotiaista ja dementiaa sairastavista eli elämänsä viimeisistä vuosistaan aiempaa suuremman osan kotona. Tästä huolimatta paljon pitkäaikaishoitoa käyttävien eli hyvin iäkkäiden ja dementiaa sairastaneiden lukumäärä kasvoi niin huomattavasti, että se lisäsi pitkäaikaishoidon käyttöä väestötasolla.