Koronaviruspandemia pyörii yhä ympäri maailmaa, mutta guineanmadon hävittämisessä ihmiskunta on päässyt pitkälle. Tähän trooppiseen loistautiin sairastui viime vuonna koko maailmassa enää 14 ihmistä, kertoo Nature-tiedekustantamon yleistajuinen uutissivu Nature News.

Vielä 1980-luvun puolivälissä guineanmadon sai noin 3,5 miljoonaa ihmistä 21 eri maassa. Sen jälkeen alkoi määrätietoinen toiminta taudin hävittämiseksi, ja esiintymislukuja on saatu painettua 99,9996 prosenttia alaspäin.

Jos guineanmato onnistutaan hävittämään, siitä tulee vasta kolmas tauti ja toinen ihmisiä sairastuttava tauti koko historiassa, jonka ihmiskunta on pyyhkinyt kokonaan pois luonnosta. Kaksi muuta ovat isorokko ja karjarutto.

Hävittäminen ei ole varmaa

Vuoden 2021 tartunnoista puolet eli seitsemän kappaletta havaittiin Tšadissa, loput muualla Sahelin alueen maissa Afrikan trooppisen vyöhykkeen ja Saharan välissä.

Guineanmadon hävittäminen ei ole kuitenkaan varmaa, sillä tauti leviää myös eräiden muiden nisäkkäiden, kuten koirien ja paviaanien, kautta. Pelkästään Tšadissa 790 koiran havaittiin sairastuneen tautiin viime vuonna.

Mikä on guineanmato?

Guineanmato (Dracunculus medinensis) on sukkulamatoihin kuuluva loinen, joka kasvaa tyypillisesti eri lähteiden mukaan 60–120 senttimetrin mittaiseksi. Paksuutta madolla on noin 1,5 millimetriä eli spagettinauhan verran, ja se on yleensä väriltään valkoinen.

Matoa vastaan ei ole lääkettä, eikä taudille voi tulla koskaan immuuniksi. Ainoa keino taistella guineanmatoa vastaan on tartunnan estäminen.

Madon toukat elävät makeassa vedessä, missä eräät pienenpienet hankajalkaisiin kuuluvat äyriäiset syövät niitä. Hankajalkaisten suolessa guineanmato kehittyy ihmiselle tarttuvaan muotoon kahdessa viikossa.

Jos ihminen juo saastaista vettä, hankajalkainen pääsee vatsaan, jossa se kuolee ja hajoaa. Sen jälkeen mato vapautuu ja poraa itsensä ohutsuolen seinämän läpi vatsaonteloon.

Veden puhdistaminen auttaa

Koska guineanmadon toukat eivät kykene tartuttamaan ihmistä ennen hankajalkaisvaihetta, tärkein tapa ehkäistä tautia on suodattaa likainen vesi tiheän siivilän läpi ennen juomista. Myös kaivoja eli puhtaan veden lähteitä poraamalla on taisteltu tautia vastaan.

Jos läsnä on sekä koiras- että naarasmatoja, ne parittelevat ihmisen sisällä aikuistuttuaan. Seuraavien kuukausien aikana muutaman sentin mittainen koiras kuolee, mutta 10–14 kuukauden aikana naaras kehittyy ”raskaaksi” ja kasvaa täyteen mittaansa.

Vatsaontelosta naaras poraa itsensä perä edellä ihmisen kudosten läpi useimmiten jalkaan, mutta joskus myös käteen tai jalkoväliin. Lopulta naarasmato kääntää itsensä kohti ihon pintaa päästäkseen vapauttamaan sisältään toukat veteen.

Kivulias paise

Ihmisen sisässä eläessään guineanmato on kivuton. Kohtaan, jossa naaras puree itsensä ihon läpi, kehittyy sitä vastoin paise ja paiseesta erittäin kivuliaaksi sanottu haava.

Paiseen puhjettua mato alkaa puskea itseään vähitellen ulos haavasta. Tämä vie Naturen mukaan jopa kuusi viikkoa. Näiden viikkojen aikana matoa keritään tyypillisesti jonkin tikun ympärille, mutta sitä ei saa kiskoa liikaa, ettei se katkea. Tällöin madon loppupää jäisi ihmisen sisään.

Haavojen oheistulehdukset voivat olla vakavia. Noin yksi sadasta guineanmatoon sairastuneesta kuolee oheistulehduksiin. Noin puolet potilaista on vakavasti liikuntarajoitteisia madon ulos puskemisen aikana.

Nykyisin kun guineanmatotapauksia on enää vähän, matoon sairastuneet potilaat pyritään eristämään nopeasti juomavesilähteistä, jotta taudin kiertokulku luonnossa katkeaisi. Taudin leviäminen eläinten kautta kuitenkin hidastaa tavoitteita.

Lähteet: CDC, Wikipedia, Parasites without Borders.

Lue seuraavaksi: