Hallitus hyväksyi keskiviikon neuvottelussaan sosiaali- ja terveysministeriön valmisteleman Suomen koronarokotestrategian, jossa linjataan rokotteen ensimmäisinä saavista ihmisryhmistä. Strategiasta tehdään vielä virallinen valtioneuvoston periaatepäätös.
Suomen rokotehankinta etenee EU:n yhteishankintana, ja strategiassa todetaan, että ”julkisuudessa olevien tietojen mukaan EU:ssa myyntilupia odotetaan nopeimmillaan jopa ennen joulua”. Rokotusten toimeenpanosta voidaan lopullisesti päättää kunkin rokotteen myyntiluvan jälkeen, kun tiedetään muun muassa, mille väestö- ja ikäryhmälle rokote myyntiluvan mukaan soveltuu ja millä aikataululla sitä Suomeen saadaan.
– Rokotukset pyritään aloittamaan mahdollisimman pikaisesti. Tämän hetkisen arvion mukaan koronarokotukset voitaisiin aloittaa sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön rokotuksilla tammikuun 2021 aikana, mikäli Euroopan unionin komissio myöntää jollekin Euroopan lääkeviraston arviossa olevalle ja Suomeen hankittavalle rokotteelle myyntiluvan joulukuun 2020 lopulla, rokotestrategiassa kerrotaan.
Koronarokotusten alkuvaiheen kohderyhmät ovat kansallisen rokotusasiantuntijaryhmän suosituksen mukaiset.
Ensimmäisenä rokotetta tarjotaan strategian mukaan seuraaville kolmelle ryhmälle, joskin myyntilupien rajaukset voivat vaikuttaa rokotusjärjestykseen:
– koronapotilaita hoitava sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstö sekä hoivakotien henkilöstö
– ikääntyneet henkilöt
– henkilöt, joilla on vakavalle koronavirustaudille altistavia sairauksia.
Suomen tavoite on, että koko väestö suojataan, kun myyntiluvallinen rokote on saatavilla, eli ”rokotteita tarjotaan maksutta kaikille, jotka niitä haluavat”.
Lasten rokottaminen tulee ajankohtaiseksi vasta kohderyhmän tutkimusten valmistuttua.
Sosiaali- ja terveysministeriö arvioi, että ensimmäiset rokotteet saadaan maahan ensi vuoden alussa. Ensimmäisten laajojen tutkimusten alustavien tulosten perusteella kolmen ensimmäisen rokotevalmisteen suojateho on hyvä.
Suomessa on ihmetelty sitä, että Britannia on jo ennalta myöntänyt eräkohtaisen käyttöönottoluvan myyntiluvattomalle koronarokotteelle, kun EU:ssa lupia yhä odotellaan.
Hallituksen strategian mukaan ”useita rokoteaihioita on kehitteillä ja jo myyntilupaprosessissa myös EU:n lääkeviranomaisella (EMA)”.
– Suomi on mukana EU:n yhteishankinnassa, mikä takaa mahdollisuuden saada useiden eri valmistajien koronarokotteita. Tällä hetkellä EU:n komissio on neuvotellut sopimuksen kuudesta eri koronarokotteesta. Suomi on mukana niistä viidessä, ja kuudetta sopimusta valmistellaan sosiaali- ja terveysministeriössä, strategiassa kerrotaan.
Käytettävät valmisteet, niiden tilausmäärä ja toimitusaikataulu tarkentuvat vähitellen, pisimmällä testeissä olevien osalta jo lähiviikkoina.
– Neljä valmistajaa on jo luovuttanut prekliinisiä ja kliinisiä tietoja EU:n lääkeviranomaiselle EMAlle rullaavaa myyntilupa-arviointia varten. On varauduttava siihen, että päätöksiä saadaan jo lähiviikkoina.
Euroopan komissio on tehnyt jäsenvaltioiden puolesta yksittäisten rokotevalmistajien kanssa ennakkohankintasopimuksia, joilla ostetaan tai varataan oikeus ostaa rokoteannoksia. Tehdyt sopimukset ovat komission ja lääkeyritysten välisiä ja komissio tiedottaa niiden sisällöstä.
Toistaiseksi komissiolla on sopimukset kuuden eri rokotteen osalta seuraavista rokotemääristä:
– AstraZeneca: 300 miljoonaa annosta
– Sanofi-GSK: 300 miljoonan annoksen hankintaoikeussopimus
– Johnson & Johnson: 200 miljoonaa annosta
– Biontech-Pfizer: 200 miljoonaa annosta
– Curevac: 225 miljoonaa annosta
– Moderna 80 miljoonaa annosta.
Suomi saa muiden EU-maiden tapaan väkilukuun perustuvan osuuden kunkin sopimuksen mukaisesta EU:n yhteishankinnan kokonaismäärästä. Suomen väkilukuun perustuva osuus on 1,23 prosenttia.
– Ensimmäisten (pienien) erien odotetaan saapuvan suhteellisen nopeasti, jopa muutamissa päivissä myyntiluvan hyväksymisen jälkeen. Ensimmäisten erien jälkeen rokotteita voidaan odottaa saapuvaksi alkuvaiheessa nopeastikin, sillä monet rokotevalmistajista ovat valmistaneet niitä jo varastoon odottaessaan myyntilupaa.
– Sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön rokotukset voitaisiin toteuttaa pääosin helmi–maaliskuuhun 2021 mennessä, jonka jälkeen tai samanaikaisesti rokotukset voidaan laajentaa seuraaviin kohderyhmiin.
Todennäköisesti ensimmäiseksi käyttöön tulisi BioNTechin ja Pfizerin rokote, strategiassa kerrotaan.
Suomessa päätöksen covid-19- rokotusten toimeenpanosta tekee valtioneuvosto tartuntatautilain mukaisesti antamalla asetuksen covid-19-rokotuksista. Asetusta valmistellaan parhaillaan sosiaali- ja terveysministeriössä yhteistyössä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen kanssa.
– Asetus annetaan, kun käytettävät rokotteet ovat varmistuneet.
Käytännön rokotusjärjestelyjä koordinoivat sairaanhoitopiirit.
