Eschnerin vapaasairaalasäätiö eli Stiftelsen Eschnerska Frilasarettet on myöntänyt Läntisen Syöpäkeskuksen kliinisille syöpätutkijoille suurapurahan.

Turun yliopiston dosentti Pia Vihiselle ja erikoislääkäri Erika Alanteelle myönnettiin 672 000 euron apuraha geeniohjatun syövänhoidon toteuttamiseksi ja kehittämiseksi Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirissä.

Apuraha käytetään syöpäpotilaiden kudos- ja verinäytteiden analysointiin, analyysimenetelmien jatkokehitykseen ja tutkimuslääkärin ja -hoitajan palkkakuluihin.

”Tämä apuraha on meille ja potilaillemme todella tärkeä ja merkittävä asia”, Pia Vihinen ja Erika Alanne sanovat Turun yliopiston tiedotteessa.

Yksilöllistä hoitoa

Apuraha ohjautuu Läntisessä Syöpäkeskuksessa keväällä 2022 alkaviin kahteen uuteen tutkijalähtöiseen syöpäpotilaita koskevaan tutkimukseen: Läntisen syöpäkeskuksen PROSMO-tutkimus ja kansallinen FINPROVE-tutkimus. Niiden avulla kehitetään syövän molekylaarista analytiikkaa ja yksilöllistä hoitoa.

PROSMO -tutkimuksen tavoitteena on kehittää ja pystyttää paikallista näytteenottoa ja geenianalytiikkaa sekä seuloa sen avulla potilaita FINPROVE-tutkimukseen.

FINPROVE-tutkimuksen tavoitteena taas on mahdollistaa syöpäpotilaiden geeniohjattu käyttöaiheen ulkopuolinen hoito ja kehittää geeniohjattua syövän hoitoa Suomessa.

FINPROVE -tutkimus soveltuu sellaisille etenevää syöpää sairastaville potilaille, joiden tautiin ei ole tarjolla vakiintunutta hoitoa.

Eschnerin säätiön myöntämä rahoitus edesauttaa myös suoraan geenitestien hyödyntämistä yhä useamman potilaan hoidon suunnittelussa ja toteutuksessa. Lisäksi se auttaa kerryttämään geenitiedon soveltamiseen liittyvää uutta tutkimustietoa.

Läntisen Syöpäkeskuksen johtaja, dosentti Vihinen ja syöpätautien erikoislääkäri, lääketieteen tohtori Alanne toimivat tutkimuksen vastuullisina päätutkijoina.

Tutkimusten tavoitteena on myös mahdollistaa tiivis tutkimusyhteistyö kliinisen tutkimuksen ja perustutkimuksen välillä.

”Syövänvastainen työ on aina ajankohtainen ja tärkeä asia. Olemme tukeneet taloudellisesti muun muassa sairaaloita, vanhus- ja hoitokoteja sekä ennaltaehkäisevää terveydenhuoltoa Turussa ja sen lähialueella”, sanovat Eschner-säätiön hallituksen puheenjohtaja Henrik Carlstedt ja toimitusjohtaja Henrik Karlsson tiedotteessa.

Läntinen Syöpäkeskus koordinoi Länsi-Suomen alueella syövän hoitoa, tutkimusta ja koulutusta. Keskus on osa kansallista syöpäkeskusta (FICAN).

Lääkkeet kalliita

Syövän molekyylibiologian tietämyksen kasvu ja uusi geeniteknologia ovat mahdollistaneet syövän geeniohjatun hoidon kehittymisen.

Syövän täsmälääkkeiden ja niiden käyttöä ohjaavien biomarkkereiden määrä kasvaa jatkuvasti. Lisäksi syövän geenidiagnostiikka kehittyy nopeasti.

Aikaisempien tutkimusten perusteella on arvioitu, että suuremmassa osassa edenneistä kiinteistä kasvaimista esiintyy mutaatioita, jotka voisivat olla täsmälääkehoidon kohteita.

Moniin geenitutkimuksiin olisi optimaalisinta saada jäädytetty tuorekudosnäyte.

Verestä otetulla nestebiopsialla on jo käyttömahdollisuuksia syövän geeniohjatun hoidon suunnittelussa ja seurannassa muun muassa keuhkosyövässä. Tulevaisuudessa nämä tulevat lisääntymään.

On arvioitu, että tulevaisuudessa potilaskohtaiset syöpäsoluviljelmät toimivat yksilöllistetyn syövänhoidon apuna.

Käyttöaiheen saaneita lääkkeitä lukuun ottamatta syövän geeniohjattu hoito uusilla täsmälääkkeillä ei kuitenkaan vielä ole selviö. Monesti ongelmana on hinta: se, miten saadaan geenitestin ohjaaman suun kautta otettava käyttöaiheen ulkopuolinen kallis lääke potilaan käyttöön.

Tutkijat toivovat, että mahdollisimman moni potilas antaisi biologisen näytteensä jatkokäyttöön tutkimusmenetelmien kehittämistä varten.

”Se auttaa tavoitteessamme kehittää syövän hoitoa yksilöllisempään suuntaan”, he sanovat.