Niin kutsuttu 30 päivän sääntö näyttää edistäneen työhön paluuta ja työhön osallistumista pitkän sairasloman jälkeen.

Vuonna 2012 voimaan tullut lakimuutos velvoittaa työnantajaa ilmoittamaan työterveyshuollolle, kun työntekijä on ollut sairauslomalla 30 päivää. Nyt Työterveyslaitos, Kela ja Eläketurvakeskus ovat toteuttaneet tutkimuksen, jossa selvitettiin säännön voimaantulon vaikuttavuutta.

Tutkimustulosten mukaan yli 30 päivän sairauspoissaolojen lyheneminen on ollut voimakkaampaa lakimuutoksen jälkeisenä aikana verrattuna sitä edeltäviin vuosiin.

Tutkimuksen tuloksista on käynyt ilmi, että työhön paluu on aikaistunut eniten niillä, joiden sairauspoissaolon syynä on ollut syöpä tai mielenterveyden häiriö.

– Hyväennusteiseen syöpään sairastumisen jälkeen halutaan ehkä aikaisempaa aiemmin palata työhön. Myös mielenterveyden häiriöissä on viime aikoina suositeltu lisääntyvästi varhaista työhön paluuta, ja työpaikoilla osataan mahdollisesti paremmin tehdä tarvittavia työjärjestelyjä. Lisäksi näiden sairauksien kehittyneet hoidot ovat voineet osaltaan vaikuttaa nopeutuneeseen työhön paluuseen, tutkimuksen johtaja, tutkimusprofessori Eira Viikari-Juntura toteaa tiedotteessa.

Suhteellisesti enemmän työhön paluu on aikaistunut ja parantunut naisilla.

Työhön osallistuminen taas lisääntyi erityisesti tilanteessa, jossa työntekijä käytti kokoaikaisen poissaolon jälkeen osa-aikaisia sosiaalietuuksia, kuten osasairauspäivärahaa.

– Tämä on linjassa aikaisempien löydöstemme kanssa, joiden mukaan osasairauspäivärahan käyttö edistää työhön paluuta ja työssä pysymistä.

30 päivän säännön vaikuttavuutta on epäilty, koska se velvoittaa työnantajaa ainoastaan ilmoittamaan pitkittyneestä poissaolosta työterveyshuoltoon.

Se, johtaako ilmoitus toimenpiteisiin työntekijän työhön paluun edistämiseksi joko työnantajan tai työterveyshuollon taholta, vaihtelee todennäköisesti työpaikoittain, Työterveyslaitoksen tiedotteessa todetaan.

Käytäntöjen vaihtelevuus voi osittain selittää havaittujen muutosten verrattain maltillista kokoa. Vakiintunut työhön paluu on 30 päivän säännön myötä lisääntynyt neljällä prosentilla ja työhön osallistuminen viidellä prosentilla.

– Löydökset ovat kuitenkin positiivisia väestötasolla ajatellen, dosentti Jaana Halonen Työterveyslaitoksesta tähdentää tiedotteessa.