Raskausaika vaikuttaa sepelvaltimotaudin ja kakkostyypin diabeteksen riskiin.

Tällaisia viitteitä tutkijat saivat Helsingin yliopiston professorin Johan Erikssonin johtamassa syntymäkohorttitutkimuksessa. Tutkimuksen nimi on Helsinki Birth Cohort Study (HBCS).

– Syntymälaihuus on riskitekijä, joka yhdessä suhteellisen liikapainon kanssa lapsuudessa johtaa epäedulliseen kehon koostumukseen ja sitä kautta sairastumiseen, kertoo Eriksson tiedotteessa.

Alhainen syntymäpaino aiheuttaa muun muassa muutoksia geenien toiminnassa. Pienikokoisella vastasyntyneellä on myös suhteessa pienemmät sisäelimet kuten pienempi haima ja pienemmät munuaiset.

Tutkijat ovat saaneet näyttöä siitä, että myös fyysinen toimintakyky ohjelmoituu osin jo sikiökaudella.

– Tutkimusryhmämme uudet tulokset osoittavat, että syntymäpaino ja lapsuusajan kasvu ovat yhteydessä myös gerasteniaan eli hauraus-raihnausoireyhtymään seitsemän vuosikymmentä myöhemmin. Ikääntymistutkimuksessa syntymäkohorttien tarjoama tieto elämän varhaisista vaiheista on mahdollistanut näiden yhteyksien tutkimuksen. Kansanterveyden näkökulmasta näitä tietoja voidaan hyödyntää erilaisten riskiprofiilien tunnistamisessa, sanoo ikääntymistutkija, dosentti Mikaela von Bonsdoff Jyväskylän yliopistosta tiedotteen mukaan.

Tutkijat korostavat, terveellinen ruokavalio, liikunta ja normaali paino vähentävät merkittävästi sairastumisriskiä, vaikka syntymälaihuus on merkittävä riskitekijä.

HBCS-tutkijat ovat syventyneet myös ylipainon seurauksiin. Äidin raskaudenaikainen ylipaino luo kasvavalle sikiölle ympäristön, jossa lihavuuden riski kasvaa myös jälkeläisellä. Tämä riski ei liity ainoastaan lihavuuteen vaan myös sydän- ja verisuonisairauksiin ja moneen syöpään.

HBCS-tutkimusryhmään kuuluu lasten- ja yleislääketieteen sekä ikääntymistutkijoita. Ryhmä on toiminut jo yli 20 vuotta.