Suomen suurin synnytyssairaala, Kätilöopiston sairaala Helsingissä, sulkee ensi viikolla ovensa synnyttäjiltä rakennuksen homevaurioiden vuoksi.

Toimintoja on siirretty pikavauhtia Naistenklinikalle ja Espooseen sen jälkeen, kun Hus päätti keväällä sairaalan sulkemisesta.

Uudistetulla Naistenklinikalla synnytyshuoneita on remontin jälkeen 22. Espoossa synnytystoiminta siirtyy ensi vuoden alussa Jorvista Espoon sairaalaan täysin uusiin tiloihin.

Kätilöopiston naistentautien poliklinikalle ei ole vielä löytynyt uutta sijoituspaikkaa. Se jatkaa toimintaansa joulukuun loppuun Kätilöopistolla.

– Meillä on suuri poliklinikka, ja sille on tietysti vaikea löytää oikeanlaisia, sopivia tiloja. Uskoisin, että tila-asia ratkeaa kuitenkin muutaman viikon sisään, muotoilee osastonylilääkäri, professori Oskari Heikinheimo.

Viime vuonna poliklinikkakäyntejä oli Heikinheimon arvion mukaan noin 20 000.

Sairaalan muuttoaikataulu on ollut tiukka – aikaa toimintojen siirtämiselle on ollut puolisen vuotta.

Muutto ja toiminnan siirtäminen eivät sinällään ole uusia asioita Kätilöopistolla. Kun Naistenklinikan remontti alkoi vuonna 2013, suurin osa synnyttäjistä siirrettiin Kätilöopistolle.

– Synnyttäjien määrä nousi täällä yli 8 000:een. Kaikki meni todella hyvin, muistelee synnytystoiminnan osastonhoitaja Tuija Tuominen.

Samaa sanoo Heikinheimo.

– Menee varmasti jälleen aikansa, että saamme prosessit toimimaan, mutta ei ole epäilystäkään, ettemmekö onnistuisi siinä nytkin.

Lääkäreitä Kätilöopistolla työskenteli Naistenklinikan väistön aikana nelisenkymmentä. Nyt naistentautien poliklinikalle on jäänyt 15 lääkäriä.

Hoitajia pelkästään synnytyspuolella on ollut 150 Naistenklinikan remontin loputtua.

Kätilöopiston synnytysosastolla kuuluu kaiuttimista tuuttaava merkkiääni.

– Nyt lapsi syntyy, kuiskaa osastonhoitaja Tuominen.

Muutaman minuutin kuluttua kuuluu tuoreen pääkaupunkiseutulaisen vaimea parkaisu.

Kätilöopiston sairaalassa Helsingissä on syntynyt yli 300 000 lasta sen jälkeen, kun sairaala avautui vuonna 1960.

Viime vuonna Hus esitteli tulevaisuuden sairaalavisioitaan. Jos ne toteutuvat, vuonna 2030 pääkaupunkiseudulla olisi vain kaksi synnytysyksikköä, Naistenklinikka ja Jorvi.

Kätilöopiston homevaurioiden paljastuminen joudutti osaltaan näitä suunnitelmia.

Heikinheimon mukaan alkuperäinen suunnitelma oli, että Jorvin sairaalan synnytykset olisivat siirtyneet Jorvin remontin ajaksi Kätilöopistoon.

– Nyt kävikin toisinpäin, sanoo Heikinheimo.

Husin kannalta ongelmallista on ollut myös se, että Kätilöopiston kiinteistön omistaa Helsingin kaupunki. Nykyinen vuokrasopimus oli tehty vuoden 2019 loppuun.

Heikinheimon mukaan Hus on pyrkinyt eroon vuokrakiinteistöistä.

– Tämän kokoisen sairaalan vuokra ei tietenkään ole halpa.

Osastonhoitaja Tuija Tuominen ei usko, että suuret synnytysyksiköt vaarantavat synnytystoimintaa.

– Jos resurssit ovat riittävät, kaksi synnyttäjää yhtä kätilöä kohden, ja jos prosessit saadaan sujuviksi, niin synnyttäjän kannalta mikään ei muutu, sanoo Tuominen työpöytänsä takaa.

Hän on työskennellyt Kätilöopistolla vuodesta 1984. Hän oli myös perustamassa sairaalan kodinomaista Haikaranpesä-yksikköä vuonna 1998.

Haikaranpesän toiminta muuttui jo 2013, kun tilat piti käyttää Naistenklinikalta siirtyneille synnyttäjille.

– Haikaranpesän kaltaisen toiminnan Husissa korvaa jatkossa Naistenklinikalle ja Jorviin kehitetty matalan riskin synnyttäjän hoitopolku. Siihen kuuluu muun muassa Helsingin Töölöön tässä kuussa avattu perhepesähotelli, Tuominen sanoo.

Jokaisen Tuomisen osastojen työntekijän on kanssa käyty loppukeskustelu. Jokaiselle 85:stä on myös löytynyt töitä, sijaisillekin.

Tuominen sanoo lakkauttamispäätöksen olleen yllätys, mutta oikea päätös. Lähtö ei ole silti helppo.

Tunteita tämä herättää.

Hän on juuri siivonnut työpöydältään paperinenäliinat.

– Tunteita tämä herättää. Tämä sairaala on ollut Suomenkin mittapuulla eräänlainen kätilöiden kotipesä. fakta

Kätilöopiston kerroksissa alkaa hiljentyä. Haikaranpesän käytäviltä on monen muun yksikön tavoin sammutettu jo valot.

Huoneisiin on koottu tuoleja, sohvia, potilasmonitoreja ja mustia muuttolaatikoita.

Synnytyshuoneessa numero kolme palaa valo. Siellä puhdistetaan sairaalan taulukokoelmaa.

Isossa sairaalassa on myös loputtomasti irtaimistoa, jonka kohtalosta pitää päättää.

– Ihan niin kuin kotonakin, aina löytyy kaappi, joka on täynnä tavaraa. Sitten ihmetellään, mitä näille tehdään, naurahtaa Tuominen.

Homevaurioista kärsivän sairaalan tavaroiden uudelleensijoitus ei ole yksinkertaista. Joka ikinen uusiokäyttöön tuleva tavara tulee puhdistaa. Jopa taulut.

– Nämä päätyvät joko Naistenklinikalle tai Jorviin, sanoo taidekonservaattori Nina Robbins, joka puhdistaa työtä synnytysvalon alla

Sairaalan muuton organisoinnista vastaava apulaisosastonhoitaja Ville Tuppurainen huomauttaa, että kaikelle pitää olla lupa.

Isoin haaste on ollut miettiä, mihin arkistoidaan sairaalan paperiset asiakirjat, joita on tuhansia kiloja.

– Paperia ei puhdisteta, joten se pitää pakata ilmatiiviisiin muovilaatikoihin, Tuppurainen selittää.

Viimeiset synnyttäjät otetaan Kätilöopistolle ensi viikon keskiviikkona. Lauantaina 21. lokakuuta sulkeutuu viimeinen lapsivuodeosasto.

Tuomisen mukaan suurin haaste on se, miten tieto sairaalan muutosta saadaan perille kaikille asiakkaille.

– Mitä jos joku yrittää tulla tänne vielä jouluaattona? Se pitäisi pystyä estämään.