Suomessa alkaa laaja kansainvälinen sydänsairauksien ennaltaehkäisyyn keskittyvä kliininen tutkimus.

CoroPrevention-nimellä kulkeva tutkimus on saanut 20 miljoonan euron rahoituksen Euroopan unionin Horisontti 2020 -ohjelmasta ja siihen osallistuu 12 000 sydänpotilasta EU-maista, joissa ennaltaehkäisy on heikolla tasolla.

Suomen lisäksi potilaita on Portugalista, Kreikasta, Italiasta, Puolasta ja Saksasta.

– Tavoitteena on luoda uusi ennaltaehkäisevä hoitopolku ja samalla sisällyttää se osaksi eurooppalaisia hoitosuosituksia. Näin se tulisi laajamittaiseen käyttöön, sanoo tutkimusta johtava Reijo Laaksonen Tampereen yliopiston Sydän- ja verisuonitautien tutkimuskeskuksesta ja Zora Biosciences Oy:stä tiedotteessa.

Tutkimuksessa käytetään uusinta diagnostiikkaa korkean riskin tunnistamiseen. Siinä hyödynnetään suomalaista Hertta-keramiditestiä, Euroopan Kardiologiyhdistys ESC:n elintapaohjeita ja Oulussa kehitettyä digitaalista Onnikka-elintapaohjausta.

Euroopassa on arvioitu sydänsairauksien maksavan yhteiskunnalle kaikkiaan 210 miljardia vuodessa. Valtaosa uusivista sydänkohtauksista olisi vältettävissä tehokkaalla ennaltaehkäisyllä.

Kunnianhimoisen hankkeen tavoitteena onkin kehittää yksilöity ja kustannustehokas tapa ehkäistä ennenaikaisia sydänkuolemia ja -kohtauksia.

– Esimerkiksi sepelvaltimotautia sairastavat saavat keskussairaaloissa ja yliopistosairaaloissa erittäin tasokasta sairaalahoitoa. Kotiuttamisen jälkeen hoidossa on isoja alueellisia eroja, ja kaikkia mahdollisuuksia sydänkohtausten uusiutumisen estossa ei hyödynnetä, sanoo Husin sydäntautien professori Juha Sinisalo tiedotteessa.

Tutkimusohjelmaan kuuluu muun muassa elintapavalmennusta ja lääkehoidon optimointia. Erityisesti pyritään pysyvään käyttäytymisen muutokseen hyödyntäen nimenomaan hanketta varten suunniteltavia puhelinsovellutuksia. Moni sydäntautipotilas muun muassa lopettaa pysyväksi tarkoitetun lääkityksen jo ensimmäisen vuoden aikana.

– Potilaiden kannalta lopputulos on, että äkkinäisiä sydäninfarkteja ja -kuolemia tapahtuu vähemmän ja he pysyvät työkykyisinä pidempään. Yhteisön kannalta tuloksena on, että terveydenhuollon kustannukset alenevat, Laaksonen sanoo.

Tutkimukseen osallistuvissa kuudessa maassa on yhteensä 30 kliinistä keskusta, jotka keräävät tutkimukseen osallistuvat potilaat. Suomessa kliinisiä keskuksia ovat Helsingin yliopistollinen keskussairaala, Kuopion yliopistollinen sairaala, Pohjois-Karjalan keskussairaala, Oulun yliopistollinen sairaala ja Mehiläinen.

Suomalaisten hallinnoimassa hankkeessa ovat mukana tutkimusyhteisöjä ja yrityksiä Suomen lisäksi Ranskasta, Iso-Britanniasta, Belgiasta, Saksasta, Puolasta, Kreikasta, Italiasta, Portugalista ja Espanjasta.

Oletko lääkäri, hammaslääkäri, proviisori tai farmaseutti? Kirjautumalla saat kaikki Mediuutisten digisisällöt käyttöösi maksutta.